Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Kommentti: Pääministerivalinta ei ole suosio-, eikä kaljakaverikisa – siksi Minja Koskelasta tai Sofia Virrasta ei tule pääministeriä

Ilta-Sanomat Kolumni 11.8.2026
Pisteet
46
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
75
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini72
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
46
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.4 Mini46
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli vähättelee uusien poliittisten toimijoiden suosiota ja esittää pääministerivalinnan teknisenä, vakiintuneisiin valtarakenteisiin nojaavana prosessina. Lukijalle välittyy kuva, jossa kansalaisten suosio tai mielikuvat eivät ole relevantteja tekijöitä, vaan valta kuuluu perinteisille puolueille ja niiden puheenjohtajille.

Kolumni Ilta-Sanomat Timo Haapala · 11.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Kirjoittaja tarkastelee tilannetta kokeneen politiikan toimittajan näkökulmasta, joka painottaa vakiintuneita valtarakenteita.

75
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on yksipuolinen kolumni, joka käyttää latautunutta kieltä ja vähättelee tiettyjä poliittisia toimijoita. Kirjoittajan oma ääni dominoi ja ohjaa lukijaa näkemään haastajat epäkelpoina.

Poliittinen kehystys Keskusta

Kirjoittaja puolustaa perinteistä parlamentaarista valtarakennetta ja suurimpien puolueiden asemaa. Vaikka sävy on kärkevä, se ei asetu selkeästi perinteiselle vasemmisto-oikeisto-akselille, vaan pikemminkin 'vakiintunut valta vs. uudet haastajat' -akselille.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Perinteinen parlamentarismi
  • Sdp:n Antti Lindtmanin todennäköinen pääministeriys

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Artikkelissa ei anneta ääntä niille, jotka näkevät suosiokyselyt merkkinä kansalaisten toiveista. — Lukija saa vain yhden, vakiintuneita rakenteita puolustavan näkökulman.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Vähättely

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus Realismi
Epäluottamus

Kirjoittaja ilmaisee epäluottamusta uusien poliitikkojen kykyyn toimia pääministerinä.

Realismi

Kirjoittaja vetoaa 'poliittisiin realiteetteihin' ja historiaan.

Latautunut kieli

Termit kuten 'kaljakelluntakisa' ja 'loukkaantumisteatteri' lataavat tekstiä.

Ironia tai sarkasmi

Kirjoittaja käyttää sarkastista sävyä kuvatessaan Sdp:n toimintaa.

Tunnevetoaminen on kolumnille tyypillistä, mutta se on tässä tapauksessa manipuloivaa, koska se pyrkii mitätöimään vastapuolen argumentit vähättelevillä ilmauksilla.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 67/100, kärjistys 65

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa kolumnin sisältöä, jossa kirjoittaja perustelee, miksi tietyistä henkilöistä ei tule pääministeriä.

Klikkihoukutus: 67/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini67
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko käyttää vastakkainasettelua ja vähättelevää sävyä herättääkseen huomiota.

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko käyttää vähätteleviä termejä kuten 'kaljakaverikisa' kuvaamaan poliittista suosiota.

Kärjistys: 65/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli luo vastakkainasettelua 'vakiintuneen politiikan' ja 'suosiokyselyiden' välille.

Populismi: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Tekstissä on elementtejä, joissa kirjoittaja asettuu 'poliittisen realismin' edustajaksi vastoin 'kansan suosiota' tai 'harhaisia käsityksiä'.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Minja Koskelaa ja Sofia Virtaa kritisoidaan suoraan, mutta heille ei anneta mahdollisuutta vastata.

5 JSN-arvio 46/100 · 1 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

46
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipide on selkeästi erotettu uutisoinnista, sillä kyseessä on kolumni.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikon ja ingressin vähättelevä sävy ei saa täyttä katetta tekstin asiallisessa argumentaatiossa.
  • JO 15: Otsikon 'kaljakaverikisa' on dramatisoiva ja vähättelevä.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Teksti toistaa perinteistä poliittista analyysia ja historiallisia vertailuja.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee perinteistä valtapolitiikkaa ja suurimpia puolueita: se mitätöi uusien poliittisten toimijoiden suosion 'kaljakelluntana' ja korostaa vakiintuneiden rakenteiden välttämättömyyttä.
Pelissä Edustuksellisen demokratian perinteinen valtarakenne vs. kansalaisten suosioon perustuva poliittinen vaikuttaminen. Juttu käsittelee vain edellistä, vähätellen jälkimmäistä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että pääministerin valinta on luonteeltaan tekninen ja historiallisesti vakiintunut prosessi, jossa kansalaisten mielipiteet ovat merkityksettömiä. ”missi-, mister- tai kaljakelluntakisa se ei sentään ole”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Poliittisten päätösten ja hallituspohjien synty kuvataan usein passiivisesti tai historiallisena välttämättömyytenä, häivyttäen yksittäisten poliitikkojen aktiivista roolia. ”käytännöksi on muodostunut”
Kuka saa äänen Kirjoittaja käyttää ääntään auktoriteettina, joka tulkitsee historiaa ja poliittisia realiteetteja, kun taas kritiikin kohteet (Koskela, Virta) pysyvät äänettöminä objekteina. ”Sen paremmin Sofia Virrasta kuin Minja Koskelastakaan ei tule pääministeriä.”
Tunnelma Epäluottamus, Realismi

Artikkeli vähättelee uusien poliittisten toimijoiden suosiota ja esittää pääministerivalinnan teknisenä, vakiintuneisiin valtarakenteisiin nojaavana prosessina. Lukijalle välittyy kuva, jossa kansalaisten suosio tai mielikuvat eivät ole relevantteja tekijöitä, vaan valta kuuluu perinteisille puolueille ja niiden puheenjohtajille.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko kirjoittajan tavoitteena tietoinen uusien poliittisten haastajien marginalisointi, sillä hän rinnastaa heidän suosionsa toistuvasti epäasiallisiin tai kevyisiin yhteyksiin (kaljakaverikisa).

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Kohtalainen

Poliittisen suosion kuvaaminen 'kaljakelluntakisana'.

9 Tilastokytkos 51/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite50
  • GPT-5.4 Mini52

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
51/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli viittaa gallup-tuloksiin ja historiallisiin vaalituloksiin, joiden tarkistaminen on relevanttia.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • poliittinen kannatus Suomessa
  • hallituspohjien muodostuminen historiassa

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • Yle
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Sdp laajempi kuva → Katso kirjoittajan Timo Haapala muut analyysit →
Sdp Minja Koskela Vihreät Sofia Virta wille rydman Antti Lindtman Petteri Orpo politiikka Riikka Purra vasemmistoliitto
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Monella alkaa olla harhaisia käsityksiä, [...854 sanaa...] todennäköisesti jo luottamusäänestykseen hallituksen ohjelmasta.

Sisältö haettu
12.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →