Analyysi artikkelista: Suomessa on 600 000 reserviläistä, jotka eivät koskaan saa kutsua kertausharjoituksiin – Näin heille käy, jos sota syttyy
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.4 Mini45
- Grok 4.345
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.4 Mini68
- Grok 4.365
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi suuren reserviläisjoukon passiivisuuden ja pyrkii rauhoittamaan lukijaa sotaskenaarion varalta. Rivien välistä välittyy pyrkimys ylläpitää luottamusta maanpuolustusjärjestelmään, vaikka koulutuksen vanhentuneisuus onkin tunnistettu ongelma.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on sävyltään rauhoitteleva, mutta se käyttää pelkoa (sota) ja auktoriteettia (asiantuntija) ohjatakseen lukijan tulkintaa. Vinouma on kohtuullinen, koska se valikoi näkökulmat, jotka tukevat järjestelmän toimivuutta.
Artikkeli ei ota kantaa puoluepoliittisiin kysymyksiin, vaan keskittyy maanpuolustuksen käytännön järjestelyihin. Lukijan ajatus taipuu luottamaan viranomaisten kykyyn hallita tilannetta.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Maanpuolustusjärjestelmän luotettavuus
- Reserviläisten tarpeellisuus
Puolustetut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi yhteiskunnallinen keskustelu asevelvollisuuden uudistamisesta puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi koulutus on vanhentunutta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli omasta roolista mahdollisessa sotatilanteessa.
Pyrkimys luoda luottamusta viranomaisten toimintaan.
Otsikko luo uhkakuvan, joka vaatii lukijaa klikkaamaan.
Sodan mahdollisuudella pelottelu toimii huomion herättäjänä.
Tunnevetoaminen on manipuloivaa, sillä se käyttää sotaa pelotteena saadakseen lukijan kiinnostumaan hallinnollisesta aiheesta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko lupaa vastauksen siihen, mitä reserviläisille käy, ja ingressi lupaa asiantuntijan vastauksen.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini72
- Grok 4.375
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko luo uhkakuvia ja lupaa vastauksen 'Näin heille käy', mikä on tyypillinen klikkihoukutus.
Otsikko on asiallinen, vaikka se onkin dramatisoitu.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini10
- Grok 4.315
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkelissa ei ole vastakkainasettelua.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini5
- Grok 4.325
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli vetoaa 'tavalliseen reserviläiseen', mutta ei sisällä eliitinvastaista retoriikkaa.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkelissa ei ole nimettyä kohdetta, jota kritisoitaisiin.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja asiantuntijan näkemykset on erotettu faktatiedoista.
Heikkoudet
- JO 12: Asiantuntijan nimeäminen puuttuu ingressistä, mikä heikentää lähdekritiikkiä.
- JO 12: Lähdekritiikki jää puutteelliseksi, kun asiantuntijaa ei nimetä.
6 Omaperäisyys
Aihe on toistuva maanpuolustusta käsittelevissä artikkeleissa.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi suuren reserviläisjoukon passiivisuuden ja pyrkii rauhoittamaan lukijaa sotaskenaarion varalta. Rivien välistä välittyy pyrkimys ylläpitää luottamusta maanpuolustusjärjestelmään, vaikka koulutuksen vanhentuneisuus onkin tunnistettu ongelma.
Herää kysymys, miksi asiantuntijaa ei nimetä ingressissä, vaikka kyseessä on kansalaisten turvallisuudentunteeseen vaikuttava aihe. Tämä voi viitata siihen, että artikkeli on rakennettu klikkiotsikon ympärille, jossa asiantuntijan rooli on toimia vain auktoriteettina pelon hälventämiseksi.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Asiantuntijan käyttö ilman nimeämistä hälventämään huolta.
9 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.4 Mini84
- Grok 4.385
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkelin ydin perustuu reserviläisten määriin ja kertausharjoitusten tilastoihin.
Hyödylliset tilastoaiheet
- reserviläisten määrä Suomessa
- kertausharjoitusten kattavuus
Suositellut lähteet
- Puolustusvoimat
10 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →