Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Tampere | Poliisi tutkii poliisiauton oven avannutta miestä: sivullinen teki rikosilmoituksen

Helsingin Sanomat Uutinen 20.8.2026
Pisteet
84
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
15
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini15
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
90
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • GPT-5.4 Mini84
  • Mistral Small95

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi kahdesta rinnakkaisesta tutkinnasta: poliisin toimista sivullista kohtaan ja sivullisen toimista poliisiautoa kohtaan. Rivien välistä välittyy asetelma, jossa poliisin oma sisäinen valvonta ei olisi välttämättä johtanut tutkintaan ilman ulkopuolista painetta, mikä korostaa kansalaisvalvonnan merkitystä viranomaistoiminnan arvioinnissa.

Uutinen Helsingin Sanomat Rebekka Salmela · 20.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee tapahtumaa viranomaisprosessien ja oikeudellisen tutkinnan kautta.

15
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on pääosin neutraali ja raportoiva. Vinoumapisteet tulevat lähinnä siitä, että poliisin oma näkökulma tutkinnanjohtajan kautta saa enemmän tilaa kuin muiden osapuolten, mutta tämä on uutisgenressä tavanomaista.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli noudattaa vahtikoira-journalismin periaatteita raportoimalla viranomaisten toiminnan tutkinnasta. Ideologista kehystä ei ole, ja molemmat tutkintalinjat tuodaan esiin.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Poliisin toiminnan tutkinnan tarpeellisuus
  • Kansalaisen rooli rikosilmoituksen tekijänä

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen keskustelu poliisin voimankäytöstä ja tunnuksettomien autojen käytöstä puuttuu. — Lukija ei saa kontekstia sille, onko kyseessä yksittäistapaus vai osa laajempaa ilmiötä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli keskittyy tutkintanimikkeisiin ja viranomaisprosesseihin.

Konflikti- tai kriisikehys

Tapahtumien kuvaus perustuu vastakkainasetteluun poliisin ja sivullisen välillä.

Tunnevetoaminen on vähäistä ja perusteltua uutisaiheen luonteen vuoksi.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 5/100, kärjistys 5

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä tarkasti.

Klikkihoukutus: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini5
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali ja kuvailee tapahtumien kulkua ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini10
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli raportoi tapahtumista neutraalisti ilman polarisoivaa kieltä.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistisia elementtejä; artikkeli keskittyy viranomaisprosessiin.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Sivullinen, jota poliisi osoitti aseella, on mainittu, mutta hän ei saa suoraa ääntä artikkelissa.

5 JSN-arvio 90/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen raportoimalla molemmat tutkintalinjat.
  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista; tutkinnanjohtajan sitaatit on selkeästi merkitty.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen toteutuu siten, että molempien osapuolten tutkintalinjat on tuotu esiin.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli seuraa uutistapahtumaa, joka on ollut esillä myös muissa medioissa.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee poliisin toiminnan läpinäkyvyyttä ja oikeusvaltioperiaatetta: artikkeli tuo esiin, että poliisin toiminnan tutkinta on käynnistynyt ulkopuolisen ilmoituksesta, mikä korostaa kansalaisen roolia vallankäytön valvojana.
Pelissä Viranomaistoiminnan laillisuus vs. poliisin turvallisuus ja virka-auton koskemattomuus. Juttu käsittelee molempia puolia, mutta painottaa poliisin toiminnan tutkintaa syyttäjän toimesta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että poliisiauton oven avaaminen on teko, joka voi täyttää rikoksen tunnusmerkistön, vaikka tutkinnanjohtaja itsekin epäilee asian tilaa. ”Asiaa tutkitaan moottorikulkuneuvon käyttövarkauden yrityksenä.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Poliisin toiminnan tutkinnan käynnistyminen kuvataan passiivisesti, korostaen ulkopuolisen roolia tutkinnan mahdollistajana. ”poliisi ei olisi oma-aloitteisesti kirjannut asiasta rikosilmoitusta, vaan ilmoitus tuli ulkopuoliselta henkilöltä.”
Kuka saa äänen Tutkinnanjohtaja saa äänen selittääkseen poliisin näkökulmaa, kun taas epäiltyä miestä tai videon kuvaajaa ei haastatella. ””Kansalainen on ollut sitä mieltä, että asia tulee tutkia, niin poliisi tutkii.””
Tunnelma Realismi

Artikkeli raportoi kahdesta rinnakkaisesta tutkinnasta: poliisin toimista sivullista kohtaan ja sivullisen toimista poliisiautoa kohtaan. Rivien välistä välittyy asetelma, jossa poliisin oma sisäinen valvonta ei olisi välttämättä johtanut tutkintaan ilman ulkopuolista painetta, mikä korostaa kansalaisvalvonnan merkitystä viranomaistoiminnan arvioinnissa.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi poliisi ei olisi oma-aloitteisesti tutkinut tilannetta, jossa virka-asetta käytetään sivullista kohtaan; artikkelin maininta tästä viittaa siihen, että poliisin sisäinen valvonta on tässä tapauksessa ollut riippuvainen ulkoisesta aloitteesta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Syyttäjänlaitos laajempi kuva → Katso kirjoittajan Rebekka Salmela muut analyysit →
Syyttäjänlaitos Sisä-Suomen poliisi Yle Rikos Tampere kotimaa Joni Länsipuro
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Suomi

Tiedot tästä analyysistä

Sisä-Suomen poliisi on aloittanut esitutkinnan [...183 sanaa...] poliisi aiotaan siirtää toisiin tehtäviin.

Sisältö haettu
20.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →