Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Poliisiylijohtaja voimankäytöstä A-studiossa: Poliisin toimintatapa ei ole onnistunut

Yle Uutinen 18.8.2026
Pisteet
82
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
18
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
88
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • GPT-5.4 Mini88
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi poliisin voimankäyttöön liittyvät kriisitilanteet hallinnollisena arviointiprosessina. Lukijalle välittyy kuva, että poliisiylijohto hallitsee tilannetta ja ottaa vastuun, mikä vaimentaa kritiikkiä poliisin rakenteellisista ongelmista.

Uutinen Yle Ville Lappalainen · 18.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli keskittyy poliisiylijohtajan näkökulmaan ja poliisin sisäiseen prosessiin.

18
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään asiallinen ja raportoiva. Vinouma on lievä, sillä se painottaa poliisijohdon näkökulmaa ja sisäistä arviointia, mutta antaa tilaa myös kriittiselle dosentille.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee viranomaisten toimintaa vahtikoira-hengessä. Se ei aja ideologista agendaa, vaan raportoi poliisijohdon reaktiosta kriisiin. Tasapainottava ote säilyy.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Poliisijohdon näkemys tilanteen hallinnasta

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Poliisin voimankäytön lisääntymisen syitä voisi taustoittaa laajemmin kuin vain mainitsemalla huumausaineet ja mielenterveysongelmat. — Lukija saisi paremman kuvan yhteiskunnallisista tekijöistä, jotka vaikuttavat poliisin työhön.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Realismi
Huoli

Huoli poliisin maineen kolhiintumisesta ja luottamuksesta.

Realismi

Poliisiylijohtajan asiallinen ja myöntävä sävy.

Konflikti- tai kriisikehys

Poliisin voimankäyttötilanteiden kasaantuminen luo kriisin tuntua.

Tunnevetoaminen on hillittyä ja perusteltua aiheen vakavuuden vuoksi.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 6/100, kärjistys 8

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstiä.

Klikkihoukutus: 6/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini6
  • Mistral Small15

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko raportoi poliisiylijohtajan kannan neutraalisti.

Kärjistys: 8/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei polarisoi, vaan raportoi viranomaisten toiminnasta.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini0
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistista rakennetta.

4 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Poliisiylijohtaja on itse äänessä ja myöntää epäonnistumiset.

5 JSN-arvio 88/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

88
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikoilla ja sisällöllä on kate, mutta poliisiylijohtajan nimen vaihtelu (Koskimäki/Koskinen) on huolimattomuutta.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu A-studion haastatteluun ja ajankohtaisiin uutistapahtumiin.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee poliisin johtoa, joka pyrkii hallitsemaan julkista keskustelua myöntämällä virheet oma-aloitteisesti ja korostamalla sisäistä arviointia.
Pelissä Poliisin luotettavuus vs. yksilön oikeusturva. Juttu käsittelee pääosin poliisin luotettavuuden palauttamista, jättäen vähemmälle huomiolle yksittäisten uhrien oikeusturvan ja poliisin voimankäytön kynnyksen.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että poliisin sisäinen arviointi on riittävä toimenpide luottamuksen palauttamiseksi. ”Poliisi on käynnistänyt sisäisen arvioinnin toimintatavoistaan.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Poliisin toimintatapojen epäonnistuminen esitetään passiivisessa muodossa tai yleisenä 'peiliin katsomisena', mikä häivyttää yksittäisten poliisien vastuuta. ”Poliisitoiminta ei ole onnistunut”
Kuka saa äänen Poliisiylijohtaja saa hallitsevan äänen, kun taas uhrien tai riippumattomien asiantuntijoiden ääni jää vähäiseksi. ”Koskinen sanoo tiistai-illan A-studiossa.”
Tunnelma Huoli, Realismi

Artikkeli normalisoi poliisin voimankäyttöön liittyvät kriisitilanteet hallinnollisena arviointiprosessina. Lukijalle välittyy kuva, että poliisiylijohto hallitsee tilannetta ja ottaa vastuun, mikä vaimentaa kritiikkiä poliisin rakenteellisista ongelmista.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi poliisiylijohtajan nimi on tekstissä kirjoitettu kahdella eri tavalla (Koskimäki ja Koskinen) – tämä voi viitata kiireiseen toimitusprosessiin tai huolimattomuuteen, joka heikentää uutisen uskottavuutta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 40/100, 1 tilastoaihetta
40/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli mainitsee voimankäytön kasvun, mutta ei esitä tarkkoja lukuja.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • poliisin voimankäyttötilastot 2014-2024

Suositellut lähteet

  • Poliisihallitus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Yle laajempi kuva → Katso kirjoittajan Ville Lappalainen muut analyysit →
Yle Ilkka Koskimäki Henri Rikander kotimaa politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • poliisi
  • turvallisuus
  • lainvalvonta
  • poliisitutkinta
  • kotimaa
  • A-studio

Tiedot tästä analyysistä

Asiantuntijan mukaan poliisin maine on [...369 sanaa...] -kanavalla kello 21.** Uutinen päivittyy.

Sisältö haettu
18.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →