Analysoi Mediat Aiheet Politiikka Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: HS-analyysi | Idea Pyhäjoen ydinvoimalasta heräsi eloon, mutta kuka sellaisen haluaisi omistaa?

Helsingin Sanomat Analyysi 23.4.2026
Koko tekstiä ei saatu luettua — analyysi voi olla puutteellinen
Pisteet
70
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
30
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
80
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Tuomariraati ei arvioinut tätä juttua: se on maksumuurin takana, joten luettavissa on vain avoin osa.

Artikkeli korostaa hankkeen epävarmuutta ja valtion haluttomuutta sitoutua siihen, mikä viestii lukijalle, että kyseessä on pikemminkin spekulatiivinen suunnitelma kuin realistinen tulevaisuuden hanke. Valtionjohdon etäisyyden ottaminen hankkeeseen normalisoi varovaisuutta ja viestii, että Fennovoiman perintö Venäjä-kytköksineen on edelleen merkittävä este.

Analyysi Helsingin Sanomat HS-tilaajille Anni Lassila · 23.4.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee hanketta hallinnollisesta ja taloudellisesta näkökulmasta.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään analyyttinen ja hillitty. Vinouma on vähäinen, mutta painottuu viranomaisnäkökulmaan, joka korostaa hankkeen epärealistisuutta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi viranomaisten kannan ja analysoi hankkeen riskejä neutraalisti. Se ei aja selkeää ideologista linjaa, vaan toimii vahtikoiran roolissa arvioiden hankkeen uskottavuutta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Hankkeen epävarmuus
  • Valtion varovaisuus
Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Hankkeen ajajien (Trevian, Westinghouse) suoraa näkemystä tai perusteluja hankkeen toteutettavuudesta ei ole kuultu. — Lukija saa vain viranomaisten ja analyytikon näkökulman, mikä voi vääristää kuvaa hankkeen todellisesta tilasta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa järkeen ja realiteetteihin hankkeen epävarmuuden suhteen.

Konflikti- tai kriisikehys

Fennovoiman miljardiriita Venäjän kanssa nostetaan esiin hankkeen esteenä.

Tunnevetoaminen on vähäistä ja palvelee analyyttistä otetta.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa sisällön analyyttistä otetta.

Klikkihoukutus: 30/100

Otsikko herättää kysymyksen, joka ohjaa lukijaa epäilemään hankkeen uskottavuutta.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on analyyttinen ja kysyvä, ei provosoiva.

Kärjistys: 0/100

Ei vastakkainasettelua, vaan asiallista arviointia.

Populismi: 0/100

Ei populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Trevian ja Westinghouse on mainittu, mutta heitä ei ole haastateltu vastaamaan epäilyihin.

5 JSN-arvio 80/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 10: Alkuperäinen lähde (IL) on mainittu.
  • JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu (Trevianin ja Westinghousen näkemyksiä ei ole haastateltu suoraan).
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli analysoi toisen median uutisoimaa aihetta tuomatta merkittävästi uutta tietoa.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee valtionhallinnon intressiä etäännyttää itsensä epävarmasta ja poliittisesti riskialttiista ydinvoimahankkeesta.
Pelissä Ydinvoiman lisärakentaminen vs. valtiontaloudellinen ja poliittinen riskienhallinta. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, painottaen hankkeen epävarmuutta ja valtion varautuneisuutta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että hankkeen rahoitus ja omistuspohja ovat kriittisiä ja toistaiseksi ratkaisemattomia ongelmia. ”mutta avoimeksi jää, kuka hankkeen rahoittaisi ja omistaisi”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Valtion rooli ja vastuu hankkeen mahdollisessa edistämisessä häivytetään korostamalla ministeriön ja pääministerin kiistämistä. ”kiistävät, että hanketta olisi valmisteltu ministeriön kanssa”
Kuka saa äänen Viranomaisnäkökulma (Huttunen, Orpo) on keskiössä, kun taas hankkeen ajajien (Trevian, Westinghouse) suunnitelmat esitetään epävarmoina väitteinä. ”Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston päällikkö Riku Huttunen ja pääministeri Petteri Orpo kiistävät”
Tunnelma Realismi

Artikkeli korostaa hankkeen epävarmuutta ja valtion haluttomuutta sitoutua siihen, mikä viestii lukijalle, että kyseessä on pikemminkin spekulatiivinen suunnitelma kuin realistinen tulevaisuuden hanke. Valtionjohdon etäisyyden ottaminen hankkeeseen normalisoi varovaisuutta ja viestii, että Fennovoiman perintö Venäjä-kytköksineen on edelleen merkittävä este.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko analyysin tarkoituksena vaimentaa julkista keskustelua mahdollisesta uudesta ydinvoimahankkeesta korostamalla sen epärealistisuutta ennen kuin se ehtii saada laajempaa poliittista kannatusta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Anni Lassila muut analyysit →
politiikka talous Riku Huttunen Petteri Orpo Fennovoima Westinghouse Trevian Pyhäjoki
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • HS Visio

Tiedot tästä analyysistä

Pyhäjoen Fennovoiman tontille kaavaillaan uutta [...89 sanaa...] sitten artikkelin mukaan tontille ydinvoimalan.

Sisältö haettu
8.9.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →