Analyysi artikkelista: Ukraina iskee Krimin huoltoreitteihin – median mukaan se aiheuttaa jo paniikkia
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini62
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli keskittyy Ukrainan sotilaallisiin onnistumisiin ja niiden aiheuttamiin logistisiin ongelmiin Krimillä. Lukijalle välittyy kuva Ukrainan aloitteellisuudesta ja Venäjän huollon haavoittuvuudesta, kun taas Venäjän vastatoimet tai laajemmat sotilaalliset seuraukset jäävät taka-alalle.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli painottaa Ukrainan näkökulmaa ja käyttää ukrainalaisia lähteitä ensisijaisina tiedonlähteinä. Vastapuolen ääni kuuluu vain vahinkojen myöntämisen kautta, mikä tekee kokonaiskuvasta yksipuolisen.
Artikkeli raportoi sotilaallisesta konfliktista, jossa Ukrainan toimia kuvataan aktiivisina ja Venäjän reaktiivisia. Vaikka painotus on Ukrainan puolella, kyseessä on uutisointi sodan tapahtumista, eikä artikkeli aja sisäpoliittista ideologiaa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Ukrainan sotilaallinen menestys
- Venäjän logistiset vaikeudet
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Sodan laajempi konteksti ja Venäjän vastatoimet puuttuvat. — Lukija saa kuvan, että tilanne on vain Ukrainan hallinnassa ilman Venäjän sotilaallista vastareaktiota.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Iskujen ja paniikin korostaminen luo jännitettä.
Sanojen kuten 'paniikki' ja 'uhosi' käyttö.
Sotilaallisten iskujen ja niiden seurausten korostaminen.
Tunnevetoaminen on tyypillistä sotaa käsittelevälle uutisoinnille, mutta sanavalinnat kuten 'uhosi' ja 'paniikki' tekevät tekstistä hieman sensaatiohakuisen.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä, jossa kerrotaan iskujen aiheuttamasta polttoainepulasta.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini34
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää sanaa 'paniikki' dramatisoimaan tilannetta.
Sana 'paniikki' lataa otsikkoa ja ohjaa lukijaa näkemään tilanteen Venäjän kannalta epätoivoisena.
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- GPT-5.4 Mini48
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli kuvaa konfliktia, jossa vastakkainasettelu on luonnollinen osa aihetta, mutta kieli on melko neutraalia.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini2
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän viranomaiset on mainittu, mutta heidän näkemyksiään ei ole haastateltu suoraan, vaan heidän lausuntonsa on referoitu.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Faktat ja sitaatit on erotettu selkeästi.
- JO 10: Lähteet on mainittu (Reuters, Kyiv Post).
- JO 10: Lähteet on nimetty.
Heikkoudet
- JO 21: Venäjän näkökulma jää hyvin vähäiseksi ja rajoittuu vain vahinkojen myöntämiseen.
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen on puutteellista, sillä venäläisiä osapuolia ei ole haastateltu laajasti.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu pitkälti muiden medioiden (Reuters, Kyiv Post) uutisointiin.
7 Rivien välistä
Artikkeli keskittyy Ukrainan sotilaallisiin onnistumisiin ja niiden aiheuttamiin logistisiin ongelmiin Krimillä. Lukijalle välittyy kuva Ukrainan aloitteellisuudesta ja Venäjän huollon haavoittuvuudesta, kun taas Venäjän vastatoimet tai laajemmat sotilaalliset seuraukset jäävät taka-alalle.
Herää kysymys, miksi artikkeli nojaa lähes yksinomaan ukrainalaisiin lähteisiin ja ukrainalaismediaan, vaikka aiheena on sotilaallinen konflikti, jossa tiedonvälitys on osa sodankäyntiä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään vahvoja tunnesanoja kuvaamaan vastapuolen tilaa.
9 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite55
- GPT-5.4 Mini61
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli esittää tilastollisia väitteitä, kuten 'liikenne laskenut 80 prosenttia', joiden tarkistaminen vaatisi riippumatonta seurantaa.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Krimin polttoainehuolto
- sotilaalliset logistiikkareitit
Suositellut lähteet
- Reuters
- Institute for the Study of War
10 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →