Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Työmarkkinat | Ministeriö: Maahanmuuttajien hyvä työllisyys on vaihtunut suurtyöttömyydeksi

Helsingin Sanomat Uutinen 23.2.2026
Pisteet
65
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
45
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
80
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin maahanmuuttajien työllisyystilanteen heikkenemisen ilman laajempaa kontekstia työllisyyden yleisestä kehityksestä tai rakenteellisista syistä. Lukijalle välittyy kuva nopeasta ja huolestuttavasta muutoksesta, joka keskittyy nimenomaan ulkomaalaistaustaisten työttömyyden kasvuun.

Uutinen Helsingin Sanomat HS-tilaajille Santeri Saarinen · 23.2.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli nojaa vahvasti työ- ja elinkeinoministeriön tuottamaan tilastotietoon.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on muodollisesti neutraali, mutta valikoiva tilastojen esittäminen ilman vertailukohtia koko väestöön luo painottuneen kuvan. Tämä on kohtuullinen vinouma, joka ohjaa lukijaa huolestuneeseen tulkintaan.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi viranomaistietoa ilman selkeää ideologista agendaa. Vaikka aihe on poliittisesti latautunut, kirjoittaja pysyy ministeriön tilastojen tasolla, mikä pitää jutun keskustassa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Maahanmuuttajien työllisyyden heikkeneminen
  • Työ- ja elinkeinoministeriön näkökulma

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Vertailu koko väestön työttömyysasteeseen puuttuu. — Lukija ei voi arvioida, onko työttömyyden kasvu maahanmuuttajien erityisongelma vai yleinen suhdanneilmiö.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Työttömyyden kasvuun liittyvä huoli taloudellisesta tilanteesta.

Latautunut kieli

Termin 'suurtyöttömyys' käyttö otsikossa.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu käytettyihin termeihin, jotka korostavat tilanteen vakavuutta.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressin ja tekstin tilastotietoja.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää vahvaa vastakkainasettelua "hyvä työllisyys" vs "suurtyöttömyys".

Otsikon lataus: Latautunut

Termi "suurtyöttömyys" on latautunut ja dramatisoiva ilmaisu.

Kärjistys: 20/100

Aihe on polarisoiva, mutta artikkeli raportoi sen neutraalisti.

Populismi: 25/100

Ei suoraa kansa-eliitti-asetelmaa, mutta aihepiiri on populistisen keskustelun ytimessä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli raportoi tilastoja, ei kohdistu yksittäiseen henkilöön tai tahoon, joka vaatisi vastinetta.

5 JSN-arvio 80/100 · 1 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Lähteenä käytetty viranomaistietoa.

Heikkoudet

  • JO 11: Kontekstin puute tekee tilastoista yksipuolisia.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu suoraan ministeriön tiedotteeseen.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee talouspoliittista keskustelua, jossa maahanmuuton työllisyysvaikutukset nähdään kriittisenä haasteena. Painotus ministeriön tilastoihin antaa keskustelulle viranomaispohjaisen, huolestuneen kehyksen.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että maahanmuuttajien työllisyysasteen muutos on itsessään merkittävä ja huolestuttava ilmiö, joka vaatii uutisointia. ”Maahanmuuttajien hyvä työllisyys on vaihtunut suurtyöttömyydeksi”
Kuka saa äänen Ministeriön asiantuntija saa äänen, mutta maahanmuuttajien tai muiden sidosryhmien ääntä ei kuulla. ”Ministeriön johtava asiantuntija Antti Kaihovaara sanoo”
Tunnelma Huoli

Artikkeli nostaa esiin maahanmuuttajien työllisyystilanteen heikkenemisen ilman laajempaa kontekstia työllisyyden yleisestä kehityksestä tai rakenteellisista syistä. Lukijalle välittyy kuva nopeasta ja huolestuttavasta muutoksesta, joka keskittyy nimenomaan ulkomaalaistaustaisten työttömyyden kasvuun.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy vain maahanmuuttajien työttömyyden nousuun ilman vertailua koko väestön työttömyysasteeseen samalla ajanjaksolla, mikä voisi antaa lukijalle paremman kuvan siitä, onko kyseessä yleinen suhdanneilmiö vai maahanmuuttajia erityisesti koskeva ongelma.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Suurtyöttömyys-termin käyttö.

9 Tilastokytkos 100/100, 1 tilastoaihetta
100/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli rakentuu täysin tilastollisten väittämien varaan.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • ulkomaalaisten työttömyysaste Suomessa 2020-2024

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • Työ- ja elinkeinoministeriö
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen työ- ja elinkeinoministeriö laajempi kuva → Katso kirjoittajan Santeri Saarinen muut analyysit →
työ- ja elinkeinoministeriö Antti Kaihovaara työelämä talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

- Maahanmuuttajien työttömyys on kasvanut [...91 sanaa...] 2023 alkupuolella vajaat 15 prosenttia.

Sisältö haettu
19.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →