Analyysi artikkelista: Venäjältä lähtenyt opettaja Aleksandr Kunin sanoo suorat sanat propagandasta: sotarikolliset esitetään sankareina
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (2 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- Mistral Small70
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- Mistral Small50
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli maalaa kuvan Venäjästä, jossa itsesensuuri ja pelko ovat läpäisseet taidekentän. Lukijalle välittyy vaikutelma, että Venäjän valtio ei ainoastaan kiellä toisinajattelua, vaan pakottaa taiteilijat aktiivisesti tuottamaan sotaa oikeuttavaa propagandaa.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on yksipuolinen haastattelu, jossa ei kuulla vastapuolta. Latautunut kieli ja haastateltavan subjektiivinen kokemus hallitsevat kehystystä, mikä nostaa vinoumapisteitä.
Artikkeli edustaa arvoliberaalia ja Venäjän vastaista näkökulmaa, joka korostaa taiteellista vapautta ja ihmisoikeuksia. Se ei pyri neutraaliin tasapainottamiseen, vaan antaa äänen hallinnon kriitikolle.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Venäjän hallinnon harjoittama sensuuri on tuomittavaa
- Taiteilijoiden vapaus on uhattuna Venäjällä
Kritisoidut tahot
- Venäjän hallinto
- Kreml
Puolustetut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus Venäjän lainsäädännöstä tai sensuurin historiasta puuttuu. — Lukija saa vain yhden näkökulman, eikä ymmärrä järjestelmän monimutkaisuutta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli taiteilijoiden vapaudesta ja sensuurin seurauksista.
Moraalinen paheksunta Venäjän hallinnon toimia kohtaan.
Sanoja kuten 'sotarikolliset', 'kuvottavinta' ja 'kauheita asioita' käytetään tunnevaikutuksen luomiseksi.
Haastateltavan henkilökohtaiset kokemukset ja ahdistus tuodaan vahvasti esille.
Tunnevetoaminen on tyypillistä haastattelulle, jossa käsitellään ihmisoikeuksia ja sensuuria. Se on ymmärrettävää haastateltavan kokemusten valossa, mutta samalla se ohjaa lukijan tunnetilaa vahvasti.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa haastattelun sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- Mistral Small45
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää vahvaa kieltä kiinnittääkseen huomion.
Otsikko käyttää latautuneita termejä kuten 'sotarikolliset' ja 'sankarit' luodakseen jyrkän vastakkainasettelun.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- Mistral Small65
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkeli luo selkeän me-vs-he-asetelman hallinnon ja taiteilijoiden välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- Mistral Small20
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkelissa on vähäisiä populistisia elementtejä, kuten 'kansan' ja 'eliitin' välinen jännite, mutta se keskittyy enemmän sensuuriin kuin populismiin.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän hallintoa tai mainittuja instituutioita ei ole kuultu.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Haastateltavan mielipiteet on selvästi erotettu toimittajan kerronnasta.
- JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, vaikka artikkeli kritisoi voimakkaasti Venäjän hallintoa.
- JO 21: Vastapuolen kuuleminen puuttuu.
6 Omaperäisyys
Haastattelu tarjoaa konkreettisia esimerkkejä sensuurista, jotka tuovat uutta tietoa aiheesta.
7 Rivien välistä
Artikkeli maalaa kuvan Venäjästä, jossa itsesensuuri ja pelko ovat läpäisseet taidekentän. Lukijalle välittyy vaikutelma, että Venäjän valtio ei ainoastaan kiellä toisinajattelua, vaan pakottaa taiteilijat aktiivisesti tuottamaan sotaa oikeuttavaa propagandaa. Haastateltavan henkilökohtainen tarina toimii todistuksena järjestelmän raadollisuudesta.
Herää kysymys, onko haastattelun ajoitus ja haastateltavan poistuminen maasta juuri julkaisuhetkellä tarkoituksellinen valinta, jolla halutaan korostaa haastateltavan turvallisuutta ja siten lisätä kertomuksen uskottavuutta ja dramaattisuutta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään voimakkaita arvolatautuneita ilmauksia kuvaamaan Venäjän hallinnon toimia.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →