Analysoi Mediat Aiheet Politiikka Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Vasemmistoliitto suuntautuu jo hallitukseen – yksi hallituskumppani nousee esiin

Ilta-Sanomat Uutinen 26.8.2026
Pisteet
78
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
20
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.6 Luna25
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
90
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.6 Luna85
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kehystää Vasemmistoliiton hallitusneuvotteluihin valmistautuvaksi toimijaksi, joka hakee yhteistyötä keskustan kanssa. Lukijalle välittyy kuva puolueesta, joka on valmis joustamaan tavoitteistaan hallituspaikan saamiseksi, vaikka se esittääkin julkisuuteen tiukan veropoliittisen linjan.

Uutinen Ilta-Sanomat Otto Rantanen · 26.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli tarkastelee poliittista kenttää puolueiden hallitusyhteistyömahdollisuuksien kautta.

20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään neutraali ja raportoiva. Vinouma on lievä, sillä se keskittyy lähes täysin Vasemmistoliiton omaan viestintään, mutta tämä on uutisen genren puitteissa hyväksyttävää.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi Vasemmistoliiton tavoitteet neutraalisti. Se ei ota kantaa tavoitteiden järkevyyteen tai ideologiseen suuntaan, vaan antaa tilaa myös muiden puolueiden sopeutuslinjojen vertailulle.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Vasemmistoliiton näkökulma hallitusyhteistyöhön
Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi analyysi siitä, miten Vasemmistoliiton verotavoitteet suhtautuvat muiden puolueiden talousohjelmiin, puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, kuinka suuri kuilu puolueiden välillä todellisuudessa on.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 1 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkelissa käsitellään talouden sopeutustarpeita asiallisesti.

Artikkeli ei käytä tunnevetoamista, vaan keskittyy poliittisten tavoitteiden listaamiseen.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 25/100, kärjistys 15

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.6 Luna20
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman jännitettä luovaa muotoilua: 'yksi hallituskumppani nousee esiin'.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa poliittista tilannetta ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 15/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.6 Luna15
  • Mistral Small15

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli raportoi poliittisesta vastakkainasettelusta neutraalisti ilman omaa polarisoivaa otetta.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.6 Luna5
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli raportoi puolueiden välisistä linjaeroista, mutta ei itse rakenna kansa-eliitti-asetelmaa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei aseta ketään tahoa erittäin kielteiseen julkisuuteen, vaan raportoi puolueen omista tavoitteista.

5 JSN-arvio 90/100 · 2 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja tavoitteet on erotettu selkeästi puolueen linjauksiksi.
  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen näkyy puolueiden sopeutuslinjojen vertailussa.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Tavanomainen poliittinen uutisointi puolueen kesäkokouksesta.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee poliittisesta tilanteesta kiinnostuneita lukijoita ja Vasemmistoliiton viestintää, sillä se nostaa puolueen hallitustavoitteet ja yhteistyöhalukkuuden julkiseen keskusteluun.
Pelissä Julkisen talouden sopeutustapa (menoleikkaukset vs. veronkorotukset). Juttu käsittelee pääosin Vasemmistoliiton veropainotteista linjaa, jättäen vähemmälle huomiolle sen, miten puolue aikoo käytännössä neuvotella sopeutuksesta muiden puolueiden kanssa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Vasemmistoliiton verolista on relevantti hallituspohdintojen kannalta, vaikka se toteaa listan olevan epärealistinen. ”Lista on niin mittava, että suomalaisessa monipuoluejärjestelmässä se ei tule ikinä kokonaisuudessaan toteutumaan.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksenteon vastuu ja tulevaisuuden hallitusneuvottelut esitetään Koskelan omien arvioiden kautta, jolloin puolueen linja näyttäytyy puheenjohtajan henkilökohtaisena strategiana. ”Koskela sulkee hallituskumppaneista pois vain perussuomalaiset”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa lähes yksinomaan Minja Koskelan haastatteluun, muiden puolueiden näkemykset on referoitu lyhyesti taustoituksena. ”Puheenjohtaja Minja Koskela kertoo, mikä tavoite puolueen verolistassa on tärkein.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli kehystää Vasemmistoliiton hallitusneuvotteluihin valmistautuvaksi toimijaksi, joka hakee yhteistyötä keskustan kanssa. Lukijalle välittyy kuva puolueesta, joka on valmis joustamaan tavoitteistaan hallituspaikan saamiseksi, vaikka se esittääkin julkisuuteen tiukan veropoliittisen linjan.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa keskustan nimenomaan esiin mahdollisena kumppanina — tämä voi heijastella puolueen strategista pyrkimystä hakea uskottavuutta keskeltä, tai vaihtoehtoisesti toimittajan valintaa korostaa yllättävää yhteistyömahdollisuutta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 75/100, 2 tilastoaihetta
75/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli mainitsee 8–11 miljardin euron sopeutustarpeen, joka on keskeinen taloudellinen luku.

  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.6 Luna75
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Suomen julkisen talouden sopeutus
  • verotulojen vaikutus talouteen

Suositellut lähteet

  • Valtiovarainministeriö
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Otto Rantanen muut analyysit →
politiikka talous Minja Koskela Petteri Orpo vasemmistoliitto kokoomus keskusta perussuomalaiset SDP Jyväskylä
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Puheenjohtaja Minja Koskela kertoo, mikä [...430 sanaa...] samalla tavalla kuin edellisellä kaudella.

Sisältö haettu
30.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →