← Etusivu

Analyysi artikkelista: Näistä rikoksista Seiska-lehteä epäillään

Iltalehti Uutinen 2.6.2026
Pisteet
80
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
20
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
90
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Paheksunta / viha Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin Seiska-lehden toimintatavat ja niistä seuranneet rikostutkinnat. Lukijalle välittyy kuva mediatalosta, joka on ylittänyt journalistiset rajat, ja samalla korostuu Ylen päätoimittajan kokema epäasiallinen kohtelu.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee tapausta oikeudellisesta ja journalistisesta näkökulmasta.

20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli raportoi poliisin tiedotteen ja taustatapahtumat neutraalisti. Vaikka aihe on Seiskan kannalta negatiivinen, se perustuu viranomaistietoihin ja tapahtuneisiin oikaisuihin.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli on vahtikoira-journalismia, joka käsittelee median toimintaa ja rikostutkintaa ilman ideologista kehystä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Yksityisyyden suojan merkitys
  • Median vastuu

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi kuva Seiskan uutisointikulttuurista ja sen toistuvuudesta. — Lukija saisi paremman käsityksen siitä, onko kyseessä poikkeustapaus vai jatkumo.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Faktapohjainen raportointi Kontekstointi

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Paheksunta / viha
Paheksunta / viha

Kohdistuu Seiskan tapaan käsitellä yksityishenkilöiden parisuhdetta.

Latautunut kieli

Sanoja kuten 'paljastusjuttu' ja 'rajusti' käytetään kuvaamaan Seiskan toimintaa.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu artikkelin käsittelemään epäasialliseen uutisointiin.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä: "Näistä rikoksista Seiska-lehteä epäillään".

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen, mutta viittaa sensaatiohakuiseen aiheeseen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on toteava ja neutraali: "Näistä rikoksista Seiska-lehteä epäillään".

Kärjistys: 10/100

Ei merkittävää vastakkainasettelua, raportoi viranomaistutkinnasta.

Populismi: 0/100

Ei populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Seiska on mainittu osapuolena, mutta heidän suoraa kommenttiaan ei ole haettu tässä jutussa.

5 JSN-arvio 90/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen poliisin tiedotteen pohjalta.
  • JO 11: Tosiasiat ja mielipiteet erotettu toisistaan.
  • JO 15: Otsikolla on kate leipätekstissä.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli kokoaa yhteen julkista tietoa ja poliisin tiedotteen, ei sisällä uutta tutkivaa journalismia.

7 Rivien välistä 3 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee yleisön oikeutta saada tietoa mediatalojen harjoittamasta vallankäytöstä ja mahdollisista rikoksista, nostaen esiin median vastuun yksityisyyden suojasta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Seiskan julkaisema juttu oli luonteeltaan epäasiallinen ja vaati oikaisua. ”jota oikaistiin julkaisemisen jälkeen rajusti”
Kuka saa äänen Poliisin edustaja saa äänen tutkinnan tilan selventämiseksi. ”Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Juha-Matti Suominen sanoo, ettei toiseen esitutkintaan liittyvistä rikoksista epäillä toimittajaa.”
Tunnelma Paheksunta / viha

Artikkeli nostaa esiin Seiska-lehden toimintatavat ja niistä seuranneet rikostutkinnat. Lukijalle välittyy kuva mediatalosta, joka on ylittänyt journalistiset rajat, ja samalla korostuu Ylen päätoimittajan kokema epäasiallinen kohtelu.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia Katso aiheen Helsingin poliisilaitos laajempi kuva Katso kirjoittajan Petri Elonheimo muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Poliisi
  • Laki oikeus ja rikos
  • Lainvalvonta
  • Pelastuspalvelut
  • Rikos

Tiedot tästä analyysistä

Rikostutkinta liittyy Seiskan julkaisemaan paljastusjuttuun, [...97 sanaa...] ja Räisänen teki siitä rikosilmoituksen.

Sisältö haettu
20.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →