Analyysi artikkelista: Turva-asiantuntija nimeää Suomen haavoittuvimmat kohteet – ”Vaikuttaisi jokaiseen välittömästi”
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna20
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.6 Luna90
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi ajatusta kohonneesta sabotaasiuhasta Suomessa ja siirtää huomion yksittäisistä kohteista yhteiskunnan kokonaisvaltaiseen haavoittuvuuteen. Lukijalle välittyy kuva, jossa arjen peruspalvelut ovat strategisia kohteita, mikä luo tarpeen tiiviimmälle viranomaisvalvonnalle ja tiedonvaihdolle, vaikka suoraa aseistautumista ei pidetäkään ratkaisuna.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on sävyltään asiallinen ja antaa asiantuntijan perustella näkemyksensä monipuolisesti, mukaan lukien vastustavan kannan aseistettuihin vartijoihin. Vinouma on vähäinen ja liittyy lähinnä siihen, että artikkelin kehys on rakennettu yhden asiantuntijan varaan.
Artikkeli käsittelee turvallisuuspolitiikkaa neutraalisti ja vahtikoira-hengessä. Se ei aja ideologista agendaa, vaan raportoi asiantuntijan näkemyksiä vallitsevasta turvallisuusympäristöstä.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Viranomaisten ja turvallisuusasiantuntijoiden varoitusten vakavuus
- Ennaltaehkäisevän tiedonvaihdon tarve
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus siitä, miten yritysten ja viranomaisten välinen tiedonvaihto nykyisin toimii, puuttuu. — Lukija ei saa selkeää kuvaa siitä, miksi nykyinen järjestelmä on riittämätön.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli yhteiskunnan haavoittuvuudesta ja sabotaasin mahdollisuudesta.
Asiallinen ja käytännönläheinen sävy, joka vetoaa järkeen.
Venäjän hybridivaikuttaminen luo taustalla olevan uhkakuvakonfliktin.
Tunnevetoaminen on perusteltua aiheen vakavuuden vuoksi; artikkeli ei sorru pelotteluun vaan pitää sävyn asiantuntevana.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko tiivistää artikkelin ytimen: asiantuntija nimeää kohteet ja arvioi vaikutuksia.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna30
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää auktoriteettia ja luo kiireen tuntua, mutta on asiasisällön mukainen.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa artikkelin aihetta ilman latautuneita termejä.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei polarisoi, vaan raportoi asiantuntijan näkemyksiä turvallisuusuhkista.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistista rakennetta; artikkeli keskittyy asiantuntijatiedon välittämiseen.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei kritisoi yksittäistä tahoa, vaan käsittelee yleistä turvallisuusuhkaa.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja asiantuntijan arviot on erotettu selkeästi faktoista.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
- JO 10: Lähteet ja viranomaisten varoitukset on mainittu asianmukaisesti.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
6 Omaperäisyys
Aihe on ajankohtainen ja yleisesti käsitelty, artikkeli tuo siihen asiantuntijan näkökulman ilman uusia paljastuksia.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi ajatusta kohonneesta sabotaasiuhasta Suomessa ja siirtää huomion yksittäisistä kohteista yhteiskunnan kokonaisvaltaiseen haavoittuvuuteen. Lukijalle välittyy kuva, jossa arjen peruspalvelut ovat strategisia kohteita, mikä luo tarpeen tiiviimmälle viranomaisvalvonnalle ja tiedonvaihdolle, vaikka suoraa aseistautumista ei pidetäkään ratkaisuna.
Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy nimenomaan aseistettujen vartijoiden teemaan, vaikka asiantuntija itse tyrmää sen airbag-vertauksella – tämä voi viitata toimitukselliseen tarpeeseen luoda konkreettinen, joskin epätodennäköinen, uhkakuva keskustelun pohjaksi.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →