Analyysi artikkelista: Metsäpalot luovat tuhoa ja monimuotoisuutta luontoon – tuhkasta nousee uutta elämää
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- Mistral Small30
- GPT-5.4 Mini38
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- Mistral Small80
- GPT-5.4 Mini68
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi metsäpalojen jälkeisen taloudellisen hyödyntämisen välttämättömänä toimena, vaikka se tunnistaa palojen ekologisen merkityksen. Lukijalle välittyy kuva, jossa metsänomistajan taloudellinen tappio ja metsälain hyönteisriskit ohittavat suojelupyrkimykset, tehden metsäpalosta ensisijaisesti taloudellisen riskienhallinnan kohteen.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on asiallinen, mutta painottaa metsätalouden ja metsänomistajien näkökulmaa. Tasapainoa haetaan asiantuntijalausunnoilla, mutta suojelunäkökulma jää taloudellisten realiteettien varjoon.
Artikkeli käsittelee aihetta asiallisesti ja antaa tilaa sekä ekologisille että taloudellisille argumenteille. Se ei aja selkeää poliittista ideologiaa, vaan raportoi metsätalouden haasteista.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Metsätalouden näkökulma
- Taloudellinen kannattavuus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Suojeluneuvottelujen epäonnistumisen tarkemmat syyt jäävät epäselviksi. — Lukija ei saa täyttä kuvaa siitä, miksi suojelu ei toteutunut.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli vetoaa metsätalouden realiteetteihin ja taloudellisiin faktoihin.
Kuvaukset paloalueen muuttumisesta lohduttomasta horsmikoksi elävöittävät tekstiä.
Tunnevetoaminen on vähäistä ja perusteltua artikkelin aihepiirin kannalta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, joka käsittelee tuhoa ja uutta elämää.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- Mistral Small20
- GPT-5.4 Mini14
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja kuvaa artikkelin sisältöä, vaikka käyttääkin pientä vastakkainasettelua.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa ilmiön molempia puolia: "Metsäpalot luovat tuhoa ja monimuotoisuutta".
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- Mistral Small10
- GPT-5.4 Mini12
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkelissa ei ole me/ne-asetelmaa.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- Mistral Small0
- GPT-5.4 Mini0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Viranomaiset ja ministeriöt mainitaan neuvottelujen osapuolina, mutta heidän näkemystään ei kuulla.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-arviot on erotettu faktoista.
- JO 7: Artikkeli käyttää asiantuntijalähteitä (Luke) ja raportteja.
- JO 7: Lähteet on nimetty ja asiantuntijat tuotu esiin.
Heikkoudet
- JO 21: Vastapuolen eli suojeluviranomaisten ääni jää referoiduksi eikä heitä kuulla suoraan.
- JO 11: Toimittajan kanta on neutraali, mutta painotus on selvästi metsätalouden puolella.
6 Omaperäisyys
Artikkeli yhdistää ajankohtaisen ilmiön (metsäpalot) ja paikallisen esimerkin (Pyhäranta) asiantuntijatietoon.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi metsäpalojen jälkeisen taloudellisen hyödyntämisen välttämättömänä toimena, vaikka se tunnistaa palojen ekologisen merkityksen. Lukijalle välittyy kuva, jossa metsänomistajan taloudellinen tappio ja metsälain hyönteisriskit ohittavat suojelupyrkimykset, tehden metsäpalosta ensisijaisesti taloudellisen riskienhallinnan kohteen.
Herää kysymys, miksi artikkelissa ei haastateltu yhtäkään luonnonsuojelun asiantuntijaa tai viranomaista, joka olisi voinut avata suojeluneuvottelujen epäonnistumisen syitä tai vaihtoehtoisia tukimalleja.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- Mistral Small75
- GPT-5.4 Mini61
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli sisältää tilastollisia väitteitä lajien riippuvuudesta paloista, mikä on tarkistettavissa virallisista lähteistä.
Hyödylliset tilastoaiheet
- metsäpalojen laajuus Suomessa
- uhanalaiset lajit ja metsäpalot
Suositellut lähteet
- Luonnonvarakeskus
- Ilmatieteen laitos
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →