← Etusivu

Analyysi artikkelista: Taudit | Rutto vei metsästäjä-keräilijöiden lapsia Siperiassa

Helsingin Sanomat Uutinen 17.6.2026
Pisteet
86
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
8
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini8
  • Grok 4.310

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
97
  • Gemini 3.1 Flash Lite100
  • GPT-5.4 Mini97
  • Grok 4.395

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Asiapohjainen Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi tieteellisen tutkimuksen tuloksia neutraalisti ja asiapohjaisesti. Lukijalle välittyy historiallinen perspektiivi tautien leviämisestä ja niiden alkuperästä, ilman piilotettuja agendoja tai yhteiskunnallista vaikuttamispyrkimystä.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli tarkastelee aihetta tieteellisen tutkimuksen ja arkeologisen tiedon valossa.

8
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali tiedeuutinen, joka raportoi tutkimustuloksia ilman vinoumia tai pyrkimystä ohjata lukijan mielipidettä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee historiallista tieteellistä tutkimusta, eikä siinä ole poliittista sisältöä tai näkökulmaa.

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Artikkeli on sävyltään asiallinen ja tieteellinen, eikä se pyri vetoamaan tunteisiin.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 6/100, kärjistys 3

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä tarkasti: "Rutto vei metsästäjä-keräilijöiden lapsia Siperiassa".

Klikkihoukutus: 6/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini6
  • Grok 4.310

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko tiivistää artikkelin ytimen informatiivisesti: "Taudit | Rutto vei metsästäjä-keräilijöiden lapsia Siperiassa"

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on toteava ja kuvaileva ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 3/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini3
  • Grok 4.35

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli on neutraali tiedeuutinen ilman vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini0
  • Grok 4.30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä populistisia rakenteita.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli käsittelee historiallista tieteellistä tutkimusta, eikä siinä ole nimettyjä kohteita, joita tulisi kuulla.

4 JSN-arvio 97/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

97
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista.
  • JO 7: Lähteet tarkistettu (Nature-lehti).
  • JO 10: Lähteet mainittu selkeästi.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli raportoi tuoreesta tutkimuksesta vakiintuneen uutiskäytännön mukaisesti.

6 Rivien välistä

Artikkeli raportoi tieteellisen tutkimuksen tuloksia neutraalisti ja asiapohjaisesti. Lukijalle välittyy historiallinen perspektiivi tautien leviämisestä ja niiden alkuperästä, ilman piilotettuja agendoja tai yhteiskunnallista vaikuttamispyrkimystä.

7 Tilastokytkos 88/100, 1 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • GPT-5.4 Mini88
  • Grok 4.385

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

88/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu tieteelliseen tutkimukseen, jonka tulokset ovat verifioitavissa Nature-lehden julkaisusta.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • muinais-dna-analyysi

Suositellut lähteet

  • Nature
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen Siperia laajempi kuva Katso kirjoittajan Aada Färding muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Tiede

Tiedot tästä analyysistä

Tutkijat löysivät vanhimmat tunnetut ruton [...290 sanaa...] suunnilleen 5 700 vuotta sitten.

Sisältö haettu
18.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →