Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Uusi rikosnimike käyttöön syksyllä

Ilta-Sanomat Uutinen 22.7.2026
Pisteet
63
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
55
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.6 Luna55
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
75
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.6 Luna70
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentuu poliisin tiedotustilaisuuden ympärille ja välittää viranomaisnäkökulman rikollisuuden tilasta ilman kriittistä etäisyyttä. Lukijalle jää kuva, että rikollisuus on kasvava ja kansainvälistyvä uhka, johon poliisi vastaa tehokkaasti, mutta joka vaatii jatkuvasti uusia lainsäädännöllisiä työkaluja.

Artikkeli on poliisin tiedotustilaisuuden referaatti, joka välittää viranomaisten näkemykset rikollisuuden tilasta asiallisesti, mutta vailla kriittistä tarkastelua.

Uutinen Ilta-Sanomat Ville Hardén · 22.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli on kirjoitettu täysin poliisin tiedotustilaisuuden näkökulmasta.

55
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, koska se perustuu vain poliisin tiedotustilaisuuteen. Vaikka sävy on asiallinen, lähteiden valikoivuus ohjaa lukijaa hyväksymään viranomaisnäkökulman sellaisenaan.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee viranomaisten työtä ja rikostilastoja, mikä on journalismin perustehtävä. Vaikka lähteistys on yksipuolinen, jutussa ei ole selkeää ideologista agendaa, vaan se raportoi viranomaisten viestiä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Poliisin näkökulma rikollisuuden hallintaan
  • Tarve uusille rikosnimikkeille
Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Rikollisuuden taustalla olevia yhteiskunnallisia syitä ei käsitellä. — Lukija saa yksipuolisen kuvan rikollisuudesta pelkkänä poliisiasiana.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Yksipuolinen lähteistys

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli rikollisuuden kasvusta ja yhteiskunnallisista lieveilmiöistä.

Liioittelu / korostus

Rikollisuuden kasvua ja ilmiöitä kuvataan vakavina ja laajenevina.

Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy poliisin raportoimiin huoliin, mikä on tyypillistä rikosuutisoinnille.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.6 Luna20
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta hieman yleistävä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa jutun ydintä.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.6 Luna20
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei merkittävää vastakkainasettelua, raportoi poliisin näkökulmaa.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.6 Luna5
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei populistisia elementtejä, asiallinen viranomaisraportointi.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli raportoi viranomaisten tiedotustilaisuutta, ei kohdistu yksittäisiin henkilöihin.

5 JSN-arvio 75/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

75
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen raportoimalla poliisin tilastoja.
  • JO 11: Tosiasiat ja poliisin mielipiteet on erotettu toisistaan sitaattien avulla.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, mutta kyseessä on viranomaistiedotustilaisuuden raportointi, ei yksittäiseen henkilöön kohdistuva syytös.
6 Omaperäisyys 30/100
30/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on suora referaatti tiedotustilaisuudesta ilman omaa taustatyötä.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee viranomaistahoa (Helsingin poliisilaitos): artikkeli esittää poliisin toimet tehokkaina ja rikostilanteen hallittuna, korostaen samalla tarvetta uusille rikosnimikkeille ja kansainväliselle yhteistyölle.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että uudet rikosnimikkeet ovat suora ja tehokas vastaus rikollisuuden kasvuun. ”Syksyllä 2026 käyttöön tulee uusi rikosnimike kiskonta työelämässä, joka korvaa kiskonnan tapaisen työsyrjinnän perusrikoksena työperäisessä hyväksikäytössä.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Poliisin toimijuus korostuu, kun taas rikollisuuden syy-seuraussuhteet jäävät viranomaisnäkökulman varjoon. ”Rikosten selvitystasoa on pystytty nostamaan yli yhdeksällä prosentilla”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa yksinomaan poliisin edustajien lausuntoihin, eikä muille osapuolille anneta ääntä. ”Helsingin poliisilaitoksen poliisipäällikkö Jari Liukku kertoi keskiviikkona tiedotustilaisuudessa”
Tunnelma Huoli

Artikkeli rakentuu poliisin tiedotustilaisuuden ympärille ja välittää viranomaisnäkökulman rikollisuuden tilasta ilman kriittistä etäisyyttä. Lukijalle jää kuva, että rikollisuus on kasvava ja kansainvälistyvä uhka, johon poliisi vastaa tehokkaasti, mutta joka vaatii jatkuvasti uusia lainsäädännöllisiä työkaluja.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy vain poliisin tiedotustilaisuuden antiin ilman taustoittavaa analyysia tai riippumattomia asiantuntijalausuntoja, mikä vahvistaa viranomaislähtöistä kehystystä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Auktoriteettiin vetoaminen Lieva

Artikkeli nojaa täysin poliisin lausuntoihin totuuden lähteenä.

9 Tilastokytkos 65/100, 2 tilastoaihetta
65/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli esittää useita lukuja ja väitteitä rikollisuuden kasvusta, jotka vaatisivat virallisten tilastojen ristiintarkistusta.

  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.6 Luna65
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • rikostilastot Suomi 2025-2026
  • työperäinen hyväksikäyttö tilastot

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • Poliisi
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Helsingin poliisilaitos laajempi kuva → Katso kirjoittajan Ville Hardén muut analyysit →
Helsingin poliisilaitos Rikos Nina Räty Rajavartiolaitos politiikka tulli Jari Illukka Jari Liukku
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Nuoriso- ja jengirikollisuuden määrä on [...735 sanaa...] on oikeastaan päivittäistä, Liukku toteaa.

Sisältö haettu
29.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →