Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Pääministeri | Orpo kutsui naisvaikuttajia Kesärantaan, ja Instagram täyttyi ”kivasta sisällöstä”

Helsingin Sanomat Uutinen 3.6.2026
Pisteet
72
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
40
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
70
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kehystää pääministerin vaikuttajatapaamisen strategisena yrityksenä tavoittaa naisäänestäjiä, ei vilpittömänä keskusteluna. Lukijalle välittyy kuva, jossa vaikuttajat toimivat poliitikon välineinä, vaikka he itse pyrkivät säilyttämään neutraalin julkisuuskuvan.

Uutinen Helsingin Sanomat Hanna Freyborg , Mikko Isotalo · 3.6.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli rakentuu tutkijan analyysin ympärille, joka selittää ilmiön yhteiskunnallisia taustoja.

40
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli nojaa vahvasti yhden tutkijan tulkintaan, mikä ohjaa lukijan näkemään tapahtuman ensisijaisesti poliittisena pelinä. Vaikka sävy on analyyttinen, vastapuolen (vaikuttajien tai hallituksen) ääni jää puuttumaan.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli ei asetu poliittisesti puolelle, vaan analysoi poliittista viestintää kriittisestä, tutkijavetoisesta näkökulmasta. Lukijan ajatus taipuu kyseenalaistamaan poliitikkojen motiiveja, mikä on neutraali journalistinen tavoite.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Poliittinen vaikuttajamarkkinointi on strategista ja laskelmoitua.
  • Vaikuttajien neutraalius on näennäistä.

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Vaikuttajien oma näkemys tapaamisesta ja sen tarkoituksesta puuttuu. — Lukija saa vain tutkijan tulkinnan, eikä kuule, miten vaikuttajat itse kokivat tapaamisen ja sen tavoitteet.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus
Epäluottamus

Artikkeli herättää epäilystä vaikuttajien ja poliitikkojen välisen yhteistyön aitoudesta.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'kivasta sisällöstä' ja 'äänitorvena' käyttö luo ironista etäisyyttä.

Tunnevetoaminen on hillittyä ja perustuu tutkijan analyysiin, joka kyseenalaistaa vaikuttajien toiminnan aitouden.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää lainausmerkkejä luomaan pientä etäisyyttä vaikuttajien sisältöön.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa tapahtuman neutraalisti ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 10/100

Artikkeli ei polarisoi, vaan analysoi ilmiötä asiallisesti.

Populismi: 20/100

Artikkeli käsittelee eliitin (pääministeri) ja vaikuttajien suhdetta, mutta ei populistisella tavalla.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Vaikuttajat on mainittu, mutta heitä ei ole haastateltu vastaamaan tutkijan väitteisiin heidän roolistaan 'äänitorvina'.

5 JSN-arvio 70/100 · 2 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

70
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet (tutkijan analyysi) on erotettu faktoista (tapahtumakuvaus).
  • JO 7: Tapahtumien kulku on raportoitu totuudenmukaisesti.

Heikkoudet

  • JO 21: Vaikuttajia ei ole kuultu kritiikkiin liittyen, vaikka heidän toimintaansa analysoidaan kriittisesti.
  • JO 21: Vaikuttajien näkökulma puuttuu, vaikka heitä kritisoidaan 'äänitorviksi'.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen, mutta analyysi noudattaa perinteistä tutkijan haastatteluun pohjautuvaa kaavaa.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee poliittista analyysia, joka kyseenalaistaa pääministerin viestintästrategian aitouden ja nostaa esiin vaikuttajamarkkinoinnin poliittisen hyödyntämisen.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että vaikuttajien osallistuminen on strateginen valinta, joka palvelee nimenomaan Orpon poliittisia tavoitteita. ”Orpo pyrkii tavoittamaan kokoomukselta karisseet naisäänestäjät.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Pääministerin toimijuus korostuu strategisena suunnittelijana, kun taas vaikuttajien toimijuus nähdään passiivisena äänitorvena. ”vaikuttajat toimivat Orpon sanoman äänitorvena”
Kuka saa äänen Tutkija Essi Pöyry on artikkelin ainoa asiantuntijaääni, joka tulkitsee tapahtuman luonnetta. ”Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen yliopistotutkija Essi Pöyry sanoo.”
Tunnelma Epäluottamus

Artikkeli kehystää pääministerin vaikuttajatapaamisen strategisena yrityksenä tavoittaa naisäänestäjiä, ei vilpittömänä keskusteluna. Lukijalle välittyy kuva, jossa vaikuttajat toimivat poliitikon välineinä, vaikka he itse pyrkivät säilyttämään neutraalin julkisuuskuvan. Vaikuttajien valikointi ja sisällön luonne (kiva sisältö) normalisoivat poliittisen viestinnän muuttumisen esteettiseksi markkinoinniksi.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa ei haastateltu yhtäkään paikalla ollutta vaikuttajaa, mikä olisi voinut tuoda vastapainoa tutkijan analyysille vaikuttajien omista motiiveista.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Kesäranta laajempi kuva → Katso kirjoittajan Hanna Freyborg muut analyysit →
Kesäranta kokoomus työelämä Petteri Orpo Essi Pöyry politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Pääministeri Petteri Orpo kutsui 11 [...393 sanaa...] miettimään, miten seuraajat suhtautuvat tähän.”

Sisältö haettu
3.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →