Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Onko tässä Putinin seuraava peliliike? Asiantuntija: ”Otollinen hetki”

Ilta-Sanomat Uutinen 22.2.2025
Pisteet
55
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
62
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini62
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
63
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini63
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kehystää Venäjän mahdolliset tulevat voitonjulistukset puhtaasti psykologiseksi sodankäynniksi ja propagandaksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa Venäjän toiminta on laskelmoitua manipulaatiota, jolla pyritään horjuttamaan länsimaiden yhtenäisyyttä ja vaikuttamaan globaaliin mielipiteeseen.

Uutinen Ilta-Sanomat Sallamaari Niittymäki · 22.2.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli nojaa vahvasti asiantuntija Joonas Pörstin analyysiin, joka selittää tapahtumien taustoja.

62
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteeltaan asiallinen, mutta se kehystää Venäjän toiminnan yksinomaan propagandan kautta. Tasapainoa haetaan asiantuntija-analyysillä, mutta vastapuolen ääni puuttuu, mikä on tyypillistä sotauutisoinnissa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli analysoi Venäjän strategista viestintää. Vaikka Venäjä esitetään negatiivisessa valossa, kyseessä on sodan osapuolen toiminnan analysointi, ei ideologinen kannanotto.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Venäjän toiminta on psykologista sodankäyntiä
  • Venäjän talous ja sisäinen tilanne ovat heikentyneet

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Venäjän virallisia perusteluja tai näkökulmia ei esitetä, mikä on tyypillistä sodan osapuolten välisessä uutisoinnissa. — Lukija saa vain yhden osapuolen näkemyksen Venäjän motiiveista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus
Epäluottamus

Artikkeli kehottaa lukijaa suhtautumaan epäillen Venäjän mahdollisiin voitonjulistuksiin.

Konflikti- tai kriisikehys

Sota ja propaganda esitetään jatkuvana konfliktina.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu asiantuntijan arvioon propagandan luonteesta.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 46/100, kärjistys 58

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä, jossa pohditaan Putinin mahdollista voitonjulistusta.

Klikkihoukutus: 46/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.4 Mini46
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko käyttää kysymysmuotoa ja asiantuntijaviittausta luodakseen jännitettä. "Onko tässä Putinin seuraava peliliike?"

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on analyyttinen eikä sisällä suoraa latautunutta kieltä.

Kärjistys: 58/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli asettaa vastakkain Venäjän propagandan ja totuudenmukaisen tiedon.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistista rakennetta.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän hallintoa ei ole kuultu, mikä on odotettavissa Ukrainan sodan kontekstissa.

5 JSN-arvio 63/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

63
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-arviot on erotettu uutisoinnista.
  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen näkyy asiantuntijan käytössä.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, mutta kyseessä on sodan osapuolen toiminnan analyysi, joten se on hyväksyttävää.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihetta on käsitelty laajasti, mutta asiantuntijan näkökulma tuo lisäarvoa.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee Ukrainan sotilastiedustelun viestintää, jossa Venäjän mahdolliset tulevat toimet esitetään osana laajaa psykologista operaatiota ja propagandaa.
Pelissä Venäjän pyrkimys legitimoida sota voittajanarratiivilla vs. länsimaiden ja Ukrainan pyrkimys säilyttää totuudenmukainen kuva sodan kulusta. Juttu käsittelee pääosin edellistä, Venäjän psykologisen vaikuttamisen näkökulmasta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Venäjän sota ei ole sujunut suunnitelmien mukaan ja että maa kärsii sisäisistä jännitteistä. ”sota ei ole mennyt Venäjän kannalta alkuunkaan niin kuin oli suunniteltu”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Venäjän hallinnon toimijuus esitetään strategisena ja manipuloivana, kun taas Ukrainan tiedustelun rooli on tiedon välittäjä. ”Kreml yrittää myös kylvää pettymystä”
Kuka saa äänen Asiantuntija Joonas Pörsti saa laajan tilan analysoida Venäjän motiiveja, kun taas Venäjän virallisia kantoja ei kuulla suoraan. ”arvioi disinformaatioon perehtynyt väitöskirjatutkija ja tietokirjailija Joonas Pörsti”
Tunnelma Epäluottamus

Artikkeli kehystää Venäjän mahdolliset tulevat voitonjulistukset puhtaasti psykologiseksi sodankäynniksi ja propagandaksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa Venäjän toiminta on laskelmoitua manipulaatiota, jolla pyritään horjuttamaan länsimaiden yhtenäisyyttä ja vaikuttamaan globaaliin mielipiteeseen.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli nojaa voimakkaasti Ukrainan sotilastiedustelun Telegram-kanavaan yhtenä keskeisenä lähteenä ilman, että sen mahdollista omaa viestinnällistä intressiä kyseenalaistetaan.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Venäjän toimia kuvataan termein kuten 'kylvää pettymystä' ja 'propagandan väline'.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Donald Trump laajempi kuva → Katso kirjoittajan Sallamaari Niittymäki muut analyysit →
Donald Trump Joonas Pörsti Nato Ulkomaat Vladimir Putin Venäjä Ukraina politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Venäjän hallinnolle on erittäin tärkeää [...373 sanaa...] Yhdysvaltojen lisäksi myös muualla maailmassa.

Sisältö haettu
14.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →