Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Venäjä | Venäläistuomioistuin julisti kolme suomalaista historiakirjaa ääriaineistoksi

Helsingin Sanomat Uutinen 14.7.2026
Pisteet
82
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
30
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini42
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
95
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.4 Mini88
  • Mistral Small95

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli dokumentoi Venäjän viranomaisten toimet suomalaisten historiateosten sensuroimiseksi. Lukijalle välittyy kuva Venäjän valtion pyrkimyksestä hallita historiallista narratiivia ja leimata suomalainen sotahistoriallinen tutkimus ekstremismiksi, mikä normalisoi tieteellisen tiedon kieltämistä poliittisista syistä.

Uutinen Helsingin Sanomat Artem Vorobjov , Heidi Puomisto · 14.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli hyödyntää sotahistorian emeritusprofessorin asiantuntemusta Venäjän toimien kontekstualisoimiseksi.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on pääosin neutraali raportti, mutta se nojaa vahvasti suomalaisen tutkijan näkökulmaan Venäjän toimien arvioinnissa. Tämä on ymmärrettävää aiheen luonteen vuoksi, mutta tekee jutusta suomalaisesta näkökulmasta painottuneen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi Venäjän viranomaisten toimista, jotka ovat ristiriidassa akateemisen vapauden kanssa. Se ei aja suomalaista puoluepoliittista agendaa, vaan käsittelee aihetta historiantutkimuksen ja sananvapauden näkökulmasta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Suomalaisen historiantutkimuksen tieteellinen luotettavuus
  • Venäjän valtion harjoittama historian vääristely

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi kuva Venäjän 'ääriaineisto'-listan käytöstä muissa yhteyksissä puuttuu. — Lukija ei saa tietoa siitä, onko tämä osa laajempaa suomalaisten teosten kieltämistä vai yksittäistapaus.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus
Epäluottamus

Epäluottamus Venäjän viranomaisten motiiveja ja historiankirjoitusta kohtaan.

Latautunut kieli

Sanoja kuten 'tieteellinen vääristeleminen' käytetään kuvaamaan Venäjän toimia.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu asiantuntijan haastatteluun, joka antaa kontekstia Venäjän toimille.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 5/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä tarkasti.

Klikkihoukutus: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini4
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen: "Venäläistuomioistuin julisti kolme suomalaista historiakirjaa ääriaineistoksi".

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko raportoi tapahtuman neutraalisti ilman latautuneita adjektiiveja.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini28
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli raportoi jännitteestä, mutta ei itse polarisoi kieltään.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistisia piirteitä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli raportoi viranomaispäätöksestä, eikä siinä ole yksittäistä kohdetta, jota tulisi kuulla vastineena.

5 JSN-arvio 95/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

95
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 7: Lähteitä on käytetty ja asiantuntijaa haastateltu.
  • JO 7: Lähteet on tarkistettu ja asiantuntijaa kuultu.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen perustuu Tassin raporttiin, mutta tuo siihen suomalaisen asiantuntijan näkökulman.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee lukijaa, joka haluaa ymmärtää Venäjän harjoittamaa historiankirjoituksen kontrollia ja sen vaikutuksia suomalaiseen tutkimukseen.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Venäjän viranomaisten tekemä luokittelu on perusteeton ja poliittisesti motivoitunut. ”Julistus on ihan linjassa presidentti Vladimir Putinin harjoittaman tieteellisen vääristelemisen kanssa”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Venäjän tuomioistuimen ja viranomaisten rooli korostuu päätöksentekijöinä, kun taas matkustajan oma toimijuus jää passiiviseksi kohteeksi. ”Häntä vastaan käynnistettiin hallinnollinen menettely”
Kuka saa äänen Artikkeli antaa äänen suomalaiselle tutkijalle, joka kritisoi Venäjän päätöstä, kun taas Venäjän viranomaisten perustelut esitetään referoituina. ”Sotahistorian emeritusprofessori Turtola kuuli kirjansa leimaamisesta ääriaineistoksi ensimmäistä kertaa”
Tunnelma Epäluottamus

Artikkeli dokumentoi Venäjän viranomaisten toimet suomalaisten historiateosten sensuroimiseksi. Lukijalle välittyy kuva Venäjän valtion pyrkimyksestä hallita historiallista narratiivia ja leimata suomalainen sotahistoriallinen tutkimus ekstremismiksi, mikä normalisoi tieteellisen tiedon kieltämistä poliittisista syistä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkelin valinta nostaa esiin juuri nämä kolme kirjaa ja haastatella nimenomaan Turtolaa tarkoituksellinen tapa korostaa suomalaisen historiantutkimuksen ja Venäjän valtion välistä kasvavaa kuilua.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Carl Gustaf Emil Mannerheim laajempi kuva → Katso kirjoittajan Artem Vorobjov muut analyysit →
Carl Gustaf Emil Mannerheim Ulkomaat Risto Ryti Venäjän tulli Martti Turtola Vladimir Putin Leningradin alueen tuomioistuin Tass politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Maailma

Tiedot tästä analyysistä

Venäjän tuomioistuin julisti kolme suomalaista [...597 sanaa...] Muistomerkkejäkin on tuhottu, Turtola toteaa.

Sisältö haettu
17.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →