Analyysi artikkelista: Kunnanjohtaja syyttää Keski-Suomen hyvinvointialuetta salailusta – alue ei luovuta tietoja sote-asemien kustannuksista
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.4 Mini68
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli nostaa esiin jännitteen julkisen rahoituksen avoimuuden ja hyvinvointialueiden hallinnollisen salailun välillä. Lukijalle välittyy kuva hallinnosta, joka käyttää viranomaislausuntoja suojakilpenään välttääkseen kriittistä tarkastelua, kun taas kunnalliset toimijat ja asiantuntijat kyseenalaistavat tämän käytännön demokratian nimissä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on rakenteellisesti tasapainoinen, mutta painottaa selvästi avoimuutta vaativien osapuolten näkökulmaa. Hyvinvointialueen perustelut jäävät vähemmälle huomiolle ja ne kehystetään 'ihmetystä herättäviksi'.
Artikkeli käsittelee julkisen vallankäytön läpinäkyvyyttä, mikä on journalismin perustehtävä. Vaikka kritiikki kohdistuu hyvinvointialueeseen, se ei edusta ideologista kantaa, vaan vaatimusta hallinnollisesta avoimuudesta.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Avoimuuden vaatimus
- Hallinnon kritiikki
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Hyvinvointialueiden taloudellinen paine ja KKV:n lausunnon tarkempi juridis-taloudellinen tausta jäävät pintapuolisiksi. — Lukija ei saa täyttä kuvaa siitä, miksi hyvinvointialueet pelkäävät tietojen julkaisemista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Kunnanjohtajien epäluottamus hyvinvointialueen laskelmia kohtaan.
Tiedon saannin vaikeus ja salailun aiheuttama turhautuminen.
Sanojen kuten 'salailu' ja 'pimittäminen' käyttö luo negatiivista sävyä.
Kunnanjohtajien suorat sitaatit korostavat tunnetta epäselvyydestä.
Tunteet ovat peräisin haastateltavilta, mikä on uutisjournalismissa hyväksyttävää, kunhan ne raportoidaan neutraalisti.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini12
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen.
Otsikko kuvaa konfliktin asiallisesti ilman latautuneita termejä.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini42
- Mistral Small25
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli kuvaa hallinnollista konfliktia, mutta ei demonisoi osapuolia.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Sitaateissa esiintyy 'kansa vs. hallinto' -asetelmaa, mutta kirjoittaja raportoi sen neutraalisti.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Hyvinvointialueen talousjohtaja Aija Suntioinen on saanut vastata, mutta hänen perustelunsa on kehystetty kritiikin kautta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
- JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista.
- JO 9: Tietojen tarkistaminen useista lähteistä.
Heikkoudet
- JO 21: Hyvinvointialueen hallinnon ääni jää ohueksi suhteessa kritiikkiin.
6 Omaperäisyys
Aihe on ajankohtainen ja artikkeli kokoaa hyvin eri lähteiden näkemykset.
7 Rivien välistä
Artikkeli nostaa esiin jännitteen julkisen rahoituksen avoimuuden ja hyvinvointialueiden hallinnollisen salailun välillä. Lukijalle välittyy kuva hallinnosta, joka käyttää viranomaislausuntoja suojakilpenään välttääkseen kriittistä tarkastelua, kun taas kunnalliset toimijat ja asiantuntijat kyseenalaistavat tämän käytännön demokratian nimissä.
Herää kysymys, onko hyvinvointialueen vetoaminen kilpailu- ja kuluttajaviraston lausuntoon todellinen strateginen valinta vai keino siirtää vastuuta pois omasta päätöksenteosta; artikkeli ei syvenny siihen, onko KKV:n lausunto juridisesti sitova vai vain suositus.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
Artikkeli käsittelee julkisten varojen käyttöä ja kustannuslaskelmia, joiden tarkistaminen vaatisi virallisia tilastoja.
Hyödylliset tilastoaiheet
- hyvinvointialueiden kustannusrakenne
- julkisten palvelujen avoimuus
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
- Valtiovarainministeriö
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →