Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Helsingin poliisi epäilee siivousyrityksen omistajaa laajasta rikosvyyhdistä

Yle Uutinen 8.5.2026
Pisteet
86
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
10
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi poliisin tutkinnasta, jossa siivousyrittäjää epäillään törkeästä hyväksikäytöstä. Lukijalle välittyy kuva vakavasta työperäisestä hyväksikäytöstä, jossa haavoittuvassa asemassa olevia ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä on kiristetty oleskeluluvilla ja uhkailtu.

Uutinen Yle Saara Hirvonen · 8.5.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli tarkastelee tapahtumia poliisin esitutkinnan ja syyttäjän näkökulmasta.

10
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali rikosuutinen, joka perustuu viranomaistietoihin. Vinoumia ei ole havaittavissa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi rikosepäilystä neutraalisti ilman poliittista latausta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Poliisin ja syyttäjän näkökulma

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus työperäisestä hyväksikäytöstä puuttuu. — Lukija ei saa tietoa siitä, kuinka yleinen ilmiö on tai miten viranomaiset pyrkivät ehkäisemään sitä laajemmin.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Faktapohjainen raportointi

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Aiheen vakavuus ja uhrien kohtelu herättävät huolta.

Tunnelman / paikan päältä -kuvaus

Uhrien kokeman uhkailun kuvaus tuo inhimillistä vakavuutta uutiseen.

Tunteisiin vetoaminen on maltillista ja perustuu uutisen vakavaan aiheeseen.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa uutisen sisältöä.

Klikkihoukutus: 10/100

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaileva.

Kärjistys: 0/100

Ei vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Ei populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on rikosepäily, jossa syytteet on nostettu ja poliisin esitutkinta on valmistunut; epäillyillä on mahdollisuus vastata syytteisiin oikeusprosessissa.

5 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Tiedot perustuvat viranomaislähteisiin.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu.
  • JO 7: Lähteet tarkistettu.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Perusmuotoinen rikosuutinen.

7 Rivien välistä 2 rakenteista havaintoa
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Poliisin rooli tutkinnan suorittajana ja tiedon lähteenä korostuu, mikä antaa tapahtumille virallisen ja luotettavan kehyksen. ”Helsingin poliisin työperäinen ihmiskaupparyhmä on tutkinut epäiltyä rikoskokonaisuutta viimeisen vuoden ajan.”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa vahvasti poliisin ja syyttäjän antamiin tietoihin, mikä on tyypillistä rikosuutisoinnille. ”kertoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Nils Majewski Helsingin poliisista.”
Tunnelma Huoli

Artikkeli raportoi poliisin tutkinnasta, jossa siivousyrittäjää epäillään törkeästä hyväksikäytöstä. Lukijalle välittyy kuva vakavasta työperäisestä hyväksikäytöstä, jossa haavoittuvassa asemassa olevia ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä on kiristetty oleskeluluvilla ja uhkailtu.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Rikos laajempi kuva → Katso kirjoittajan Saara Hirvonen muut analyysit →
Rikos Nils Majewski kotimaa Helsingin poliisi
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • rikosepäilyt
  • ihmiskauppa
  • esitutkinta
  • Ihmiskauppa Suomessa
  • Helsinki
  • yrittäjät
  • Helsingin poliisilaitos
  • Uusimaa

Tiedot tästä analyysistä

Rikosnimikkeinä on muun muassa parikymmentä [...177 sanaa...] ja vaatii kolmen vuoden vankeustuomiota.

Sisältö haettu
9.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →