Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Kommentti: Puolueen valinta on näissä vaaleissa helpompaa kuin pitkään aikaan

Ilta-Sanomat Kolumni 1.4.2023
Pisteet
69
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
30
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Kirjoittaja normalisoi poliittista blokkiutumista ja mustavalkoista asetelmaa, esittäen ne äänestäjää helpottavina tekijöinä. Rivien välistä välittyy käsitys, että monimutkaisten asioiden yksinkertaistaminen ja jytky-tyyppinen populismi ovat politiikan historiallinen ja tehokas vakio, jota ei tule pitää poikkeuksellisena vaan pikemminkin poliittisen pelin sääntönä.

Kolumni Ilta-Sanomat Teijo Piilonen · 1.4.2023 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Kirjoittaja tarkastelee politiikkaa uutispäällikön ja kommentaattorin näkökulmasta, peilaten nykyhetkeä historiallisiin kokemuksiin.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Kolumni on mielipidekirjoitus, joten subjektiivisuus on genren mukaista. Kirjoittaja kehystää polarisaation neutraaliksi tai jopa hyödylliseksi ilmiöksi, mikä on kirjoittajan oma tulkinta. Propaganda- tai voimakasta vinoumaa ei ole, mutta näkökulma on valikoiva.

Poliittinen kehystys Keskusta

Kirjoittaja ei ota kantaa vasemmiston tai oikeiston puolesta, vaan analysoi poliittista peliä ja sen mekanismeja. Lukijan ajatus ei taivu selkeästi kumpaankaan suuntaan, vaan pikemminkin kyynisyyteen poliittisen pelin luonnetta kohtaan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Poliittinen blokkiutuminen on äänestäjälle helpottava asia
  • Yksinkertaistaminen on politiikan tehokas ja historiallinen keino

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Polarisaation haitallisia vaikutuksia demokratian toimivuudelle ei avata syvällisesti. — Lukija saa kuvan, että blokkiutuminen on lähinnä äänestäjää helpottava asia, jolloin sen mahdolliset negatiiviset seuraukset jäävät huomiotta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Historiallinen analogia

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Kirjoittaja vetoaa realismiin toteamalla, että politiikka on aina ollut ja tulee olemaan yksinkertaistamista.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Kaarlo Pitsingin tarinaa käytetään havainnollistamaan, että populismi on ollut tehokasta jo vuosikymmeniä.

Tunnevetoaminen on vähäistä ja kolumnille tyypillistä. Se ei ole manipuloivaa, vaan pikemminkin havainnollistavaa.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa kolumnin pääteemaa.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen kolumnin teemasta, mutta sisältää pienen lupauksen helposta vastauksesta: "Puolueen valinta on näissä vaaleissa helpompaa kuin pitkään aikaan".

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali ja kuvaa kirjoittajan näkemystä vaalien asetelmasta.

Kärjistys: 20/100

Artikkeli käsittelee polarisaatiota ilmiönä, mutta ei itse polarisoi lukijaa. Sitaatti: "Onko mustavalkoinen asetelma sitten hyväksi yhteiskunnalle, se onkin toinen kysymys."

Populismi: 30/100

Artikkeli tunnistaa populismin mekanismit (yksinkertaistaminen), mutta ei itse edusta populistista rakennetta. Sitaatti: "Nopean viestinnän ajassa korostuu myös se, että poliitikkojen pitää yrittää antaa yksinkertaisia vastauksia monimutkaisiin kysymyksiin."

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on kolumni, jossa kirjoittaja esittää oman analyysinsa, ei uutinen, joka vaatisi samanaikaista kuulemista.

5 JSN-arvio 100/100 · 1 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipide on selkeästi erotettu uutisoinnista kolumnin muodossa.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Historiallinen vertailu 1960-luvun vaalikampanjoihin tuo tuoreen näkökulman nykyiseen keskusteluun polarisaatiosta.

7 Rivien välistä 3 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee äänestäjiä, jotka kokevat poliittisen kentän selkeytyneen ja helpottuneen, tarjoten oikeutuksen polarisaatiolle välttämättömänä osana vaalipäätöksen tekemistä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että poliittinen blokkiutuminen ja mustavalkoisuus ovat ensisijaisesti äänestäjää helpottavia asioita. ”Maailma ei ole mustavalkoinen, mutta asetelma helpottaa monien äänestyspäätöstä.”
Tunnelma Realismi

Kirjoittaja normalisoi poliittista blokkiutumista ja mustavalkoista asetelmaa, esittäen ne äänestäjää helpottavina tekijöinä. Rivien välistä välittyy käsitys, että monimutkaisten asioiden yksinkertaistaminen ja jytky-tyyppinen populismi ovat politiikan historiallinen ja tehokas vakio, jota ei tule pitää poikkeuksellisena vaan pikemminkin poliittisen pelin sääntönä.

Tekoälyn vapaa havainto

Kirjoittaja käyttää historiallista esimerkkiä (Kaarlo Pitsinki) ikään kuin oikeuttaakseen nykyisen populismin ja yksinkertaistamisen. Herää kysymys, pyrkiikö kirjoittaja häivyttämään nykyisen poliittisen kärjistymisen vakavuutta asettamalla sen jatkumoksi 1960-luvun vaalikampanjoinnille.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Sdp laajempi kuva → Katso kirjoittajan Teijo Piilonen muut analyysit →
Sdp Timo Soini Kaarlo Pitsinki Elinkeinoelämän valtuuskunta politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Yksinkertaiset vastaukset monimutkaisiin asioihin kiinnostavat [...446 sanaa...] salaa. Väärin voitetut vaalit siis.

Sisältö haettu
9.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →