Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Ulkoministeri Valtonen kutsui Venäjän suurlähettilään puhutteluun

Ilta-Sanomat Uutinen 13.7.2026
Pisteet
76
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
25
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi Suomen virallisesta vastatoimesta Venäjän kybervaikuttamiseen. Lukijalle välittyy kuva koordinoidusta eurooppalaisesta rintamasta, jossa Suomi toimii osana laajempaa liittolaisverkostoa.

Uutinen Ilta-Sanomat Erno Laisi · 13.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli nojaa vahvasti ulkoministerin ja EU:n virallisiin lausuntoihin.

25
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen ja raportoiva. Vinouma on matala, sillä se keskittyy viranomaistiedon välittämiseen ilman voimakasta omaa tulkintaa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi hallituksen virallisesta toiminnasta osana laajempaa EU-yhteistyötä. Kyseessä on vahtikoira-tyyppinen uutisointi viranomaistoimista, eikä se sisällä ideologista kehystystä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Suomen ja EU:n virallinen kanta Venäjän kybertoimintaan.

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 1 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa realismiin kuvaamalla turvallisuuspoliittisia vastatoimia.

Artikkeli on sävyltään neutraali ja asiapohjainen, eikä se pyri manipuloimaan tunteita.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa täysin leipätekstin sisältöä: "Ulkoministeri Valtonen kutsui Venäjän suurlähettilään puhutteluun".

Klikkihoukutus: 10/100

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen: "Ulkoministeri Valtonen kutsui Venäjän suurlähettilään puhutteluun".

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa viranomaistoimenpiteen ilman latautuneita adjektiiveja.

Kärjistys: 10/100

Artikkeli raportoi viranomaistoimista, ei polarisoi.

Populismi: 0/100

Ei populistisia rakenteita.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on viranomaistiedon raportointi, ei kritiikkiin perustuva juttu.

4 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 10: Lähteet on mainittu selkeästi.
  • JO 10: Lähteet on ilmoitettu asianmukaisesti.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu pitkälti viranomaistiedotteisiin ja sosiaalisen median päivityksiin.

6 Rivien välistä 3 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Suomen ulkopoliittista linjaa ja EU:n yhtenäisyyttä, korostaen hallituksen päättäväisyyttä Venäjän vastaisessa toiminnassa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Venäjän kybertoiminta on yksiselitteisesti haitallista ja tuomittavaa. ”Suomi tuomitsee Venäjän haitallisen kybertoiminnan”
Kuka saa äänen Ulkoministeri Valtonen on keskeinen ääni, jonka kautta tapahtuma kehystetään. ”Olen tänään kutsunut Venäjän federaation suurlähettilään puhutteluun, Valtonen kirjoittaa”
Tunnelma Realismi

Artikkeli raportoi Suomen virallisesta vastatoimesta Venäjän kybervaikuttamiseen. Lukijalle välittyy kuva koordinoidusta eurooppalaisesta rintamasta, jossa Suomi toimii osana laajempaa liittolaisverkostoa.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Elina Valtonen laajempi kuva → Katso kirjoittajan Erno Laisi muut analyysit →
Elina Valtonen Venäjä Euroopan unioni FSB politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

”Suomi tuomitsee Venäjän haitallisen kybertoiminnan [...161 sanaa...] yhdeksälle ihmiselle ja neljälle yhtiölle.

Sisältö haettu
2.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →