Analyysi artikkelista: Näkökulma: Ministerin tilaama älynväläys on järkyttävä jopa Suomen mittapuulla
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.4 Mini85
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- GPT-5.4 Mini55
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli kehystää lapsilisäuudistuksen uhkana, joka vaarantaa erityisesti väkivaltaisista suhteista irtautuvien naisten ja taloudellisen paineen alla elävien miesten aseman. Lukijalle välittyy kuva, että ehdotettu muutos on harkitsematon ja vailla todellista sosiaalista ymmärrystä, vaikka artikkelin lopussa mainitaan lyhyesti, että muutoksen vaikutuksia muihin tukiin ei ole vielä määritelty.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on selkeästi yksipuolinen kolumni, joka käyttää latautunutta kieltä ja yhdistää teknisen sosiaaliturvauudistuksen suuriin moraalisiin kysymyksiin. Vastapuolen näkökulmaa ei esitetä asiallisesti, vaan se sivuutetaan kritiikillä.
Artikkeli puolustaa nykyistä, tulonsiirtoihin perustuvaa sosiaaliturvamallia ja kritisoi markkinaehtoisempaa tai yksinkertaistettua mallia, mikä heijastaa vasemmistolaista arvomaailmaa sosiaaliturvan suhteen.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Yksinhuoltajakorotusten säilyttäminen
- Uudistuksen negatiiviset vaikutukset väkivaltaa kokeville
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Uudistuksen mahdolliset kompensoivat tekijät (kuten verotuksen tai muiden tukien muutokset) jäävät vähälle huomiolle. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miten uudistus vaikuttaisi perheiden kokonaistalouteen.
- Vastakkainen näkökulma Uudistuksen kannattajien tai STM:n perustelut uudistukselle puuttuvat. — Lukija ei ymmärrä, miksi uudistusta on ylipäätään ehdotettu.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli perheiden toimeentulosta ja väkivaltaa kokevien turvallisuudesta.
Moraalinen paheksunta uudistusehdotusta kohtaan.
Käytetään vahvoja ilmauksia kuten 'järkyttävintä luettavaa aikoihin'.
Emilian tarinan käyttö havainnollistamaan taloudellisen väkivallan riskejä.
Uudistus asetetaan vastakkain perheiden turvallisuuden kanssa.
Tunnevetoaminen on manipuloivaa, sillä se käyttää vakavia aiheita kuten parisuhdeväkivaltaa perustelemaan vastustusta tekniselle sosiaaliturvauudistukselle.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko ja sisältö vastaavat toisiaan oikaisun jälkeen.
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.4 Mini90
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko käyttää provokatiivista kieltä 'älynväläys' ja 'järkyttävä' herättääkseen lukijan tunteita.
Sana 'älynväläys' on tässä yhteydessä sarkastinen ja latautunut, viitaten otsikkoon: 'Ministerin tilaama älynväläys on järkyttävä jopa Suomen mittapuulla'.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini80
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelun 'tavallisten suomalaisten' ja 'poliitikkojen/selvityshenkilöiden' välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.4 Mini35
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli käyttää kansa-eliitti-asetelmaa, jossa 'tavalliset suomalaiset' tarvitsevat suojaa 'poliitikkojen' tekemiltä leikkauksilta.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Sanni Grahn-Laasonen on mainittu toimeksiantajana, mutta häntä ei ole kuultu. Kelan pääjohtajaa on siteerattu lyhyesti, mutta hänen näkemyksensä on asetettu kritiikin kohteeksi.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipide on selvästi erotettu faktoista kolumnin muodossa.
- JO 35: Artikkeliin on tehty oikaisu.
- JO 35: Virheellinen otsikko on korjattu ja oikaisu merkitty selvästi.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; ministeriä tai selvityshenkilöitä ei ole haastateltu vastaamaan kritiikkiin.
- JO 21: Vastapuolen kuuleminen on jäänyt puutteelliseksi.
6 Omaperäisyys
Aihetta on käsitelty laajasti muissa medioissa, artikkeli toistaa yleistä kritiikkiä.
7 Rivien välistä
Artikkeli kehystää lapsilisäuudistuksen uhkana, joka vaarantaa erityisesti väkivaltaisista suhteista irtautuvien naisten ja taloudellisen paineen alla elävien miesten aseman. Lukijalle välittyy kuva, että ehdotettu muutos on harkitsematon ja vailla todellista sosiaalista ymmärrystä, vaikka artikkelin lopussa mainitaan lyhyesti, että muutoksen vaikutuksia muihin tukiin ei ole vielä määritelty.
Herää kysymys, miksi artikkeli yhdistää lapsilisäuudistuksen niin voimakkaasti parisuhdeväkivaltaan ja miesten lapsettomuuteen; tämä kehystys tekee ehdotuksesta moraalisesti kyseenalaisen, vaikka kyseessä on tekninen sosiaaliturvan uudistus.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään provokatiivisia sanoja kuten 'älynväläys' ja 'järkyttävä'.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →