Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Ukrainalaismies tekee työtä, jota on kuvailtu "planeetan vaarallisimmaksi" – Silti hän palaa sinne kuukausittain

Kauppalehti Uutinen 19.4.2026
Pisteet
79
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
20
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
90
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Uteliaisuus, Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi äärimmäisen vaarallisen työn tekemisen tieteellisen tiedonhankinnan nimissä. Lukijalle välittyy kuva tutkijasta sankarillisena toimijana, joka hallitsee riskit asiantuntemuksella, vaikka työn todellisia säteilyannoksia tai pitkäaikaisvaikutuksia ei avata.

Uutinen Kauppalehti Tuomas Kangasniemi · 19.4.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli keskittyy tutkijan henkilökohtaiseen kokemukseen ja työn luonteeseen.

20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen tiedeuutinen. Vinouma on vähäistä ja liittyy lähinnä aiheen sankarilliseen kehystämiseen, mikä on tyypillistä tällaisille henkilökuville.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli ei ota kantaa poliittisiin kysymyksiin, vaan keskittyy tieteelliseen työhön.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Tieteellisen tutkimuksen välttämättömyys
  • Yksilön kyky hallita riskejä

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Todistusaineisto Tarkat tiedot säteilyaltistuksesta puuttuvat. — Lukija ei saa realistista kuvaa työn todellisesta vaarallisuudesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Sankarillistaminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Uteliaisuus Huoli
Uteliaisuus

Aihepiiri on kiehtova ja epätavallinen.

Huoli

Työn vaarallisuus herättää lukijassa huolta.

Tunnelman / paikan päältä -kuvaus

Työn vaarallisuutta korostetaan eläväisillä kuvauksilla.

Tunnevetoaminen on perusteltua aiheen luonteen vuoksi; kyseessä on poikkeuksellinen työympäristö.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 30/100

Otsikko käyttää dramatisointia, mutta on informatiivinen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen kuvaus henkilön työstä.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Artikkeli ei sisällä populistisia rakenteita.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on tiedeuutinen, ei sisällä kritiikkiä tai puolustusta vaativia osapuolia.

5 JSN-arvio 90/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu.
  • JO 10: Lähteet on mainittu.

Heikkoudet

  • JO 7: Keskeisiä tietoja, kuten säteilyannoksia, puuttuu.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu ulkomaiseen haastatteluun, mutta on kirjoitettu suomalaiselle yleisölle.

7 Rivien välistä 3 rakenteista havaintoa
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Tšernobylin raunioiden jatkuva mittaaminen on välttämätöntä, vaikka sen hyötyjä suhteessa riskeihin ei kyseenalaisteta. ”Mittaustieto onnettomuuspaikalta on tärkeää, jopa välttämätöntä”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa vahvasti ulkomaiseen lähteeseen ja haastateltavan omiin kokemuksiin, muiden asiantuntijoiden ääni on vähäinen. ”Dorošenko kertoo, että häntä ei pelota työssään”
Tunnelma Uteliaisuus, Huoli

Artikkeli normalisoi äärimmäisen vaarallisen työn tekemisen tieteellisen tiedonhankinnan nimissä. Lukijalle välittyy kuva tutkijasta sankarillisena toimijana, joka hallitsee riskit asiantuntemuksella, vaikka työn todellisia säteilyannoksia tai pitkäaikaisvaikutuksia ei avata.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkeli on kirjoitettu New Scientistin haastattelun pohjalta, mikä selittää sen hieman viihteellisen ja sankarillisen sävyn, joka on tyypillistä tiedejournalismille, mutta poikkeaa perinteisestä uutisraportoinnista.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Kauppalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Tšernobyl laajempi kuva → Katso kirjoittajan Tuomas Kangasniemi muut analyysit →
Tšernobyl Anatoly Dorošenko tiede Olena Pareniuk

Tiedot tästä analyysistä

Ukrainalaisfyysikko Anatoly Dorošenko tekee työnään [...520 sanaa...] hyväksyä työn välttämättömyys”, tutkija jatkaa.

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →