Analyysi artikkelista: Maalaisjärki käteen pesintäaikaisissa hakkuissa
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini62
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Kirjoittaja puolustaa metsätalouden toimintaedellytyksiä ja esittää EU-lähtöisen sääntelyn uhkana, joka on onnistuttu torjumaan kohtuullistamalla. Lukijalle välittyy kuva, jossa metsätalous on vastuullinen toimija, joka on jo valmiiksi huomioinut luonnon, ja uusi lainsäädäntö nähdään pikemminkin hallinnollisena haasteena kuin luonnonsuojelullisena voittona.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuTeksti on selkeästi metsätalouden näkökulmasta kirjoitettu kolumni. Vastakkaisia näkemyksiä ei esitetä, ja kieli on valikoitua tukemaan kirjoittajan kantaa sääntelyn kohtuullisuudesta.
Kirjoittaja ajaa elinkeinoelämän ja markkinaehtoisen metsätalouden etua, kritisoiden EU-tason sääntelyä ja korostaen 'maalaisjärjen' merkitystä suhteessa byrokraattisiin vaatimuksiin.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Metsätalouden kilpailukyvyn turvaaminen
- Sääntelyn kohtuullistamisen tärkeys
Kritisoidut tahot
Puolustetut tahot
- Metsäsektori
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Ympäristöjärjestöjen tai lintututkijoiden näkökulma sääntelyn tarpeellisuudesta puuttuu. — Lukija ei saa tietoa siitä, miksi sääntelyä alun perin pidettiin tarpeellisena luonnon monimuotoisuuden kannalta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli metsäsektorin kilpailukyvyn heikkenemisestä.
Vetoomus maalaisjärkeen ja käytännönläheisyyteen.
Käytetään termejä kuten 'nuijinut' ja 'maalaisjärki' kuvaamaan sääntelyn vaikutuksia ja toivottua asennetta.
Asetetaan vastakkain metsätalous ja EU:n sääntely.
Tunnevetoaminen on kolumnille tyypillistä, mutta se palvelee kirjoittajan tavoitetta luoda kuva metsätaloudesta järkevänä toimijana, joka joutuu taistelemaan ulkoista sääntelyä vastaan.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa kolumnin sisältöä, jossa vaaditaan maalaisjärkeä sääntelyn toimeenpanossa.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini28
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on mielipiteellinen ja ohjaava, mutta ei varsinainen klikkiotsikko.
Sana 'maalaisjärki' on latautunut termi, jolla kirjoittaja asettaa oman näkemyksensä järkeväksi vastakohdaksi sääntelylle.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelun metsätalouden ja EU-sääntelyn välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Kirjoittaja käyttää 'maalaisjärki'-retoriikkaa, joka asettaa käytännön toimijat vastakkain byrokraattisen eliitin (EU) kanssa.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Sääntelyn puolustajia tai ympäristöjärjestöjä ei ole kuultu, vaikka he ovat olleet keskeisiä toimijoita prosessissa.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipide on selvästi erotettu faktoista kolumnin muodossa.
Heikkoudet
- JO 21: Vastakkaisia näkökulmia tai ympäristöasiantuntijoiden ääniä ei kuulla.
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, vaikka artikkeli käsittelee kiistanalaista sääntelyä.
6 Omaperäisyys
Aihe on ajankohtainen, mutta näkökulma on perinteinen metsäalan edunvalvontateksti.
7 Rivien välistä
Kirjoittaja puolustaa metsätalouden toimintaedellytyksiä ja esittää EU-lähtöisen sääntelyn uhkana, joka on onnistuttu torjumaan kohtuullistamalla. Lukijalle välittyy kuva, jossa metsätalous on vastuullinen toimija, joka on jo valmiiksi huomioinut luonnon, ja uusi lainsäädäntö nähdään pikemminkin hallinnollisena haasteena kuin luonnonsuojelullisena voittona.
Herää kysymys, miksi kirjoittaja nostaa esiin muiden toimijoiden (kuten kissojen) aiheuttamat vahingot linnuille; tämä voi olla retorinen keino suhteuttaa metsätalouden vaikutukset vähäisemmiksi ja siten vähentää painetta tiukempaan sääntelyyn.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään voimakkaita verbejä kuvaamaan sääntelyn uhkaa.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →