Analyysi artikkelista: Zaharova varoitti Suomea – Hetkeä myöhemmin tapahtui ikäviä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini38
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli rakentaa jännitteen yhdistämällä Venäjän ulkoministeriön tiedottajan varoituksen ja Suomen ilmatilaloukkauksen ajallisesti toisiinsa. Lukijalle välittyy kuva Venäjän aggressiivisesta ja koordinoidusta toiminnasta, vaikka artikkeli itse toteaa Zaharovan kielenkäytön olevan tarkoituksellisen väljää ja epämääräistä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on rakenteeltaan uutismainen, mutta otsikointi ja ingressin asettelu luovat vahvan syy-seurausyhteyden, jota teksti ei täysin todista. Tasapainoa haetaan raportoimalla Suomen viranomaisten toimet neutraalisti.
Artikkeli raportoi Venäjän toimista ja Suomen viranomaisten reaktioista. Vaikka sävy on kriittinen Venäjää kohtaan, se noudattaa vahtikoira-roolia turvallisuuspolitiikassa ilman selkeää ideologista puolueellisuutta.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Venäjän uhkaava retoriikka
- Suomen viranomaisten reaktiivisuus
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Ilmatilaloukkauksen yleisyys tai historiallinen konteksti puuttuu. — Lukija ei saa vertailukohtaa sille, onko kyseessä poikkeuksellinen vai toistuva tapahtuma.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Turvallisuustilanteen heikkeneminen ja ilmatilaloukkaukset herättävät huolta.
Venäjän varoitusten ja toimien epäluotettavuus ja uhkaavuus.
Otsikko luo dramaattisen yhteyden kahden tapahtuman välille.
Venäjän ja Suomen välinen jännite on jutun keskiössä.
Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu uutisoitaviin turvallisuuspoliittisiin tapahtumiin.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vihjaa suoraan syy-seuraussuhteeseen ('Hetkeä myöhemmin'), kun taas teksti raportoi tapahtumat erillisinä.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini72
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko luo jännitteen ja vihjaa syy-seuraussuhteesta, joka on ingressissä ja tekstissä epävarmempi.
Sana 'ikäviä' otsikossa on latautunut ja dramatisoiva ilmaisu.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.4 Mini34
- Mistral Small45
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli raportoi maiden välisestä jännitteestä, mutta ei demonisoi kansalaisia tai ryhmiä.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini2
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei populistista rakennetta.
4 Kuultiinko kohdetta
Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän edustaja Zaharova on saanut esittää näkemyksensä, ja Suomen viranomaiset ovat vastanneet toimin.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen raportoimalla viranomaisten lausunnot.
- JO 11: Mielipiteet ja tosiasiat erotettu toisistaan.
Heikkoudet
- JO 15: Otsikon 'ikäviä' on dramatisoiva ja sen kate sisällössä on tulkinnanvarainen.
6 Omaperäisyys
Uutinen perustuu viranomaistiedotteisiin ja tiedotustilaisuuteen.
7 Rivien välistä
Artikkeli rakentaa jännitteen yhdistämällä Venäjän ulkoministeriön tiedottajan varoituksen ja Suomen ilmatilaloukkauksen ajallisesti toisiinsa. Lukijalle välittyy kuva Venäjän aggressiivisesta ja koordinoidusta toiminnasta, vaikka artikkeli itse toteaa Zaharovan kielenkäytön olevan tarkoituksellisen väljää ja epämääräistä.
Herää kysymys, onko otsikon ja ingressin rakentama ajallinen yhteys tarkoituksellinen keino vahvistaa lukijan kokemaa uhkaa, vaikka tekstin sisällä todetaan Venäjän kielenkäytön olevan usein epämääräistä ja toistuvaa.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Sanojen kuten 'ikäviä' käyttö otsikossa.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →