Analyysi artikkelista: Kohu Opetushallituksesta – Nyt tuli poliisin päätös
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.6 Luna70
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli raportoi Opetushallitukseen kohdistuneen kohun ja poliisin esiselvityksen lopputuloksen. Vaikka poliisi ei epäile rikosta, uutisointi pitää yllä mielikuvaa viraston epäonnistumisesta ja laadunvarmistusprosessin pettämisestä, mikä vahvistaa aiempaa kriittistä kehystä.
Artikkeli raportoi poliisin esiselvityksen päättymisen, mutta kytkee sen vahvasti aiempaan negatiiviseen uutisointiin.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on muodollisesti neutraali raportti poliisin päätöksestä, mutta se kehystää asian aiemman negatiivisen kohun jatkumona. Tasapainoa ei ole, koska vain viraston oma itsekritiikki on esillä.
Artikkeli raportoi viranomaistoiminnasta ja poliisin päätöksestä. Vaikka kehys on kriittinen, se ei aja selkeää ideologista agendaa, vaan keskittyy viraston hallinnolliseen epäonnistumiseen.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Opetushallituksen toiminnan epäonnistuminen
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi taustoitus siitä, mitä oppikirjasarjan sisällöstä on kiistelty. — Lukija ei saa selville, mistä kohu todellisuudessa johtui.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli ruokkii epäluottamusta viranomaista kohtaan.
Otsikko käyttää sanaa kohu.
Tunnevetoaminen on lievää ja liittyy lähinnä aiheen valintaan ja otsikointiin.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa sisällön ydintä: kohu on ollut olemassa ja poliisi on tehnyt päätöksen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna45
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää 'kohu'-sanaa ja viittaa poliisin päätökseen jännitystä luovalla tavalla.
Sana 'kohu' lataa otsikon negatiivisesti.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.6 Luna20
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei merkittävää vastakkainasettelua, kyseessä on hallinnollinen raportointi.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistista rakennetta.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Ei nimettyä henkilöä, joka olisi kohteena, vaan kyseessä on virasto.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen poliisin päätöksestä.
- JO 10: Iltalehden aiempi uutisointi mainittu lähteenä.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; Opetushallituksen kritisoitua toimintaa ei avata vastapuolen näkökulmasta.
6 Omaperäisyys
Artikkeli on päivitys aiempaan uutisointiin, ei sisällä uutta substanssia poliisin päätöksen lisäksi.
7 Rivien välistä
Artikkeli raportoi Opetushallitukseen kohdistuneen kohun ja poliisin esiselvityksen lopputuloksen. Vaikka poliisi ei epäile rikosta, uutisointi pitää yllä mielikuvaa viraston epäonnistumisesta ja laadunvarmistusprosessin pettämisestä, mikä vahvistaa aiempaa kriittistä kehystä.
Herää kysymys, miksi artikkeli päivittää vanhan kohun uudelleen esille, vaikka poliisin lopputulos on rikosepäilyn raukeaminen. Tämä viittaa pyrkimykseen pitää yllä negatiivista uutisvirtaa virastosta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →