Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Kolme sotealuetta joutuu tarkkailuluokalle

Ilta-Sanomat Uutinen 16.6.2026
Pisteet
74
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (2 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
20
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • Mistral Small20

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
73
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • Mistral Small75

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi hyvinvointialueiden taloudelliset vaikeudet hallinnollisena prosessina, jossa valtio ottaa ohjat. Lukijalle välittyy kuva, että tarkkailuluokka on tekninen ja välttämätön toimenpide, mutta samalla se viestii hyvinvointialueiden laajamittaisesta taloudellisesta epävakaudesta, joka on jatkunut jo vuoden.

Uutinen Ilta-Sanomat Mika Lehto · 16.6.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Näkökulma on vahvasti hallinnollinen, keskittyen valtiovarainministeriön päätökseen ja sen seurauksiin.

20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään neutraali ja raportoiva. Vinouma on vähäinen ja liittyy lähinnä siihen, että vain valtionhallinnon näkökulma ja prosessi tulevat esiin, kun taas hyvinvointialueiden ääni puuttuu.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli on puhtaasti hallinnollinen raportti. Se ei asetu poliittisesti kummallekaan puolelle, vaan kuvaa viranomaispäätöstä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Valtionhallinnon näkökulma tilanteen hallinnasta

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Hyvinvointialueiden näkökulma tai kommentit tilanteeseen puuttuvat. — Lukija ei saa kuvaa siitä, miten alueet itse näkevät taloustilanteensa tai arviointimenettelyn tarpeellisuuden.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 1 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa realismiin esittämällä taloudelliset haasteet ja niistä seuraavat hallinnolliset toimenpiteet.

Artikkeli ei käytä tunnevetoamista, vaan keskittyy faktapohjaiseen raportointiin.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 23/100, kärjistys 8

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 23/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • Mistral Small30

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa termiä 'tarkkailuluokka'.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa tapahtuman ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 8/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • Mistral Small10

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Artikkeli on neutraali ja asiallinen, eikä sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 3/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • Mistral Small5

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Artikkeli on hallinnollinen ja asiallinen, eikä sisällä populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Hyvinvointialueita ei ole kuultu. Ne olisivat voineet kommentoida taloustilanteen syitä tai arviointimenettelyn vaikutuksia.

5 JSN-arvio 73/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

73
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet on erotettu faktoista.
  • JO 7: Uutinen perustuu selkeään viranomaispäätökseen.
  • JO 7: Lähteet ovat selkeitä ja virallisia.

Heikkoudet

  • JO 21: Hyvinvointialueiden edustajien kommentit puuttuvat, vaikka kyseessä on heitä koskeva kielteinen päätös.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, sillä kohteena olevia hyvinvointialueita ei ole haastateltu.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Kyseessä on tavanomainen uutinen viranomaistiedotteesta.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee valtiovarainministeriötä ja valtionhallintoa: hyvinvointialueiden taloudelliset vaikeudet esitetään hallinnollisena prosessina, jossa valtio toimii korjaavana ja valvovana osapuolena.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että valtion suorittama arviointimenettely on luonnollinen ja tarpeellinen ratkaisu taloudellisiin ongelmiin. ”Arviointimenettely on hyvinvointialueiden tarkkailuluokka, jossa valtio ja alue käyvät läpi, selviääkö alue lakisääteisistä tehtävistään”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksentekijä (valtiovarainministeriö) on nimetty, mutta hyvinvointialueiden vastuu taloustilanteesta jää epämääräiseksi. ”Päätös arviointimenettelyjen käynnistämisestä perustuu taloudellisten tietojen pohjalta tehtyyn virka-arvioon.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli normalisoi hyvinvointialueiden taloudelliset vaikeudet hallinnollisena prosessina, jossa valtio ottaa ohjat. Lukijalle välittyy kuva, että tarkkailuluokka on tekninen ja välttämätön toimenpide, mutta samalla se viestii hyvinvointialueiden laajamittaisesta taloudellisesta epävakaudesta, joka on jatkunut jo vuoden.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi hyvinvointialueiden omat näkemykset tai mahdolliset vastalauseet puuttuvat kokonaan, mikä vahvistaa valtionhallinnon hallitsevaa roolia tilanteessa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 85/100, 1 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • Mistral Small90

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
85/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu taloudellisiin tietoihin, joiden tarkistaminen virallisista lähteistä on mahdollista.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • hyvinvointialueiden taloustilanne 2024

Suositellut lähteet

  • Valtiovarainministeriö
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Etelä-Karjalan hyvinvointialue laajempi kuva → Katso kirjoittajan Mika Lehto muut analyysit →
Etelä-Karjalan hyvinvointialue Kymenlaakson hyvinvointialue Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue valtiovarainministeriö politiikka talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Vuosi sitten myös kolme hyvinvointialuetta [...79 sanaa...] Lapin, Itä-Uudenmaan ja Keski-Suomen hyvinvointialueet.

Sisältö haettu
4.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →