← Etusivu

Analyysi artikkelista: Heikki Hiilamon kolumni: Nyt on käytävä voimalla voimaa vastaan, mutta tulee toinenkin aika

Yle Kolumni 2.10.2023
Pisteet
84
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
20
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
90
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.4 Mini86
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Suru / myötätunto Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli käsittelee Ukrainan sodan aiheuttamaa eksistentiaalista ahdistusta ja moraalista ristiriitaa: miten säilyttää inhimillisyys ja kyky tulevaan sovintoon tilanteessa, jossa sota vaatii voimankäyttöä. Kirjoittaja normalisoi sota-ahdistuksen ja tarjoaa emotionaalista pasifismia keinoksi välttää vihan syöksykierrettä, vaikka tunnustaa sotilaallisen vastarinnan välttämättömyyden.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Näkökulma on vahvasti inhimillinen ja eettinen, keskittyen sodan vaikutuksiin yksilön ja ihmiskunnan moraaliseen tilaan.

20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Kolumni on genren mukaisesti mielipiteellinen. Se ei pyri neutraaliuteen vaan argumentoi tietyn eettisen kannan puolesta. Vinouma on vähäinen, koska kirjoittaja tunnustaa vastakkaisen näkökulman (sotilaallisen vastarinnan välttämättömyyden).

Poliittinen kehystys Keskusta

Kirjoittaja edustaa akateemista humanismia, joka ei asetu perinteiselle vasemmisto-oikeisto-akselille. Hän tunnustaa maanpuolustuksen välttämättömyyden, mikä neutraloi mahdolliset pasifistiset ääripäät.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Emotionaalinen pasifismi
  • Sodan jälkeinen sovinto

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Sodan geopoliittisia syitä tai ratkaisumalleja ei käsitellä. — Lukija saa eettisen näkökulman, mutta ei ymmärrystä sodan poliittisista realiteeteista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 5 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Auktoriteettiin vetoaminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Suru / myötätunto Toivo
Huoli

Sota-ahdistus ja huoli ihmiskunnan tulevaisuudesta.

Suru / myötätunto

Myötätunto sodan uhreja, myös eläimiä ja luontoa kohtaan.

Toivo

Toivo sovinnosta ja tulevaisuuden ystävyydestä.

Tunnelman / paikan päältä -kuvaus

Sodan aiheuttaman ahdistuksen kuvaus henkilökohtaisena kokemuksena.

Historialliset vertailut / metaforat

Viittaukset Gandhiin, Mandelaan ja Marshall-apuun.

Tunnevetoaminen on perusteltua kolumnin genressä, jossa tavoitteena on herättää lukijassa eettistä pohdintaa.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 15/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja ingressi vastaavat kolumnin sisältöä.

Klikkihoukutus: 15/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small15

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja kuvaa kolumnin kahtiajakoisen teeman.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa kolumnin filosofista pohdintaa ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini14
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei polarisoi, vaan pyrkii päinvastoin vähentämään vihaa.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Teksti ei sisällä kansa-eliitti-asetelmia.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on kolumni, jossa kirjoittaja esittää oman eettisen pohdintansa, ei uutinen tai kritiikki, joka vaatisi vastinetta.

5 JSN-arvio 90/100 · 1 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — teksti on selkeästi merkitty kolumniksi.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 70/100
70/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Kolumni yhdistää ajankohtaisen sota-ahdistuksen filosofiseen pohdintaan tavalla, joka on tyypillistä laadukkaalle kolumnistiikalle.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee liberaalia humanismia ja rauhanomaista tulevaisuutta korostavia tahoja: sota esitetään sivilisaation vastaisena poikkeustilana, joka vaatii sekä välitöntä puolustautumista että pitkän aikavälin emotionaalista kykyä sovintoon.
Pelissä Sotilaallinen maanpuolustus vs. eettinen pasifismi. Juttu käsittelee molempia, mutta painottaa emotionaalisen pasifismin merkitystä sodan jälkeisessä sovinnossa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että sota on sivilisaation ja ihmiskunnan vastainen poikkeustila, jota ei voida hyväksyä osaksi normaalia kehitystä. ”Sota edustaa niin syvää hulluutta, että sitä on vaikea kestää”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Sodan aiheuttama ympäristötuho kuvataan passiivisesti, mikä häivyttää yksittäisten sotilaiden tai komentajien suoran vastuun ja korostaa sodan luonnetta luonnonvoimana. ”tankkien alle rusentuvat sammakot ja madot”
Kuka saa äänen Kirjoittaja käyttää filosofisia auktoriteetteja (Nussbaum, Gandhi, Mandela) tukeakseen omaa eettistä argumenttiaan. ”Hän erotti väkivallattoman vastarinnan oppi-isän, Mahatma Gandhin (1869-1948) ajattelussa tekojen ja tunteiden pasifismin.”
Tunnelma Huoli, Suru / myötätunto

Artikkeli käsittelee Ukrainan sodan aiheuttamaa eksistentiaalista ahdistusta ja moraalista ristiriitaa: miten säilyttää inhimillisyys ja kyky tulevaan sovintoon tilanteessa, jossa sota vaatii voimankäyttöä. Kirjoittaja normalisoi sota-ahdistuksen ja tarjoaa emotionaalista pasifismia keinoksi välttää vihan syöksykierrettä, vaikka tunnustaa sotilaallisen vastarinnan välttämättömyyden.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, pyrkiikö kirjoittaja tietoisesti lieventämään lukijoiden kokemaa vihaa venäläisiä kohtaan, jotta yhteiskunnallinen ilmapiiri pysyisi maltillisena sodan pitkittyessä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen Eurooppa laajempi kuva Katso kirjoittajan Heikki Hiilamo muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • sodat
  • Ukraina
  • kolumnit
  • Venäjän hyökkäys
  • ilmastonmuutos
  • luonto
  • Ukrainan sota
  • viha

Tiedot tästä analyysistä

Historia muistaa Mahatma Gandhin väkivallattoman [...668 sanaa...] Keskustelu tästä aiheesta on päättynyt.

Sisältö haettu
23.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →