Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Eläimet | Suomesta löytyi ensimmäinen mustarotta vuosikymmeniin

Helsingin Sanomat Uutinen 8.7.2026
Pisteet
91
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (2 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
3
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • Mistral Small5

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
98
  • Gemini 3.1 Flash Lite100
  • Mistral Small95

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Asiapohjainen Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi luontohavainnon ja taustoittaa lajin historiaa asiallisesti. Lukijalle välittyy tieto mustarotan paluusta Suomeen yksittäisenä, todennäköisesti kuljetusten mukana tulleena tapauksena, ilman tarpeetonta pelottelua tai sensaatiohakuisuutta.

Uutinen Helsingin Sanomat Aada Färding · 8.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli nojaa vahvasti asiantuntijatietoon ja tieteelliseen varmistukseen.

3
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali ja faktapohjainen raportti. Siinä ei ole havaittavissa vinoumia tai pyrkimystä ohjata lukijaa tiettyyn suuntaan.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee luontohavaintoa ja eläintiedettä, eikä siinä ole poliittista ulottuvuutta.

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Artikkeli ei sisällä tunnevetoamista, vaan se on sävyltään asiallinen ja informatiivinen.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 8/100, kärjistys 3

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa täysin artikkelin sisältöä: "Suomesta löytyi ensimmäinen mustarotta vuosikymmeniin".

Klikkihoukutus: 8/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • Mistral Small10

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen: "Suomesta löytyi ensimmäinen mustarotta vuosikymmeniin".

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali ja toteava.

Kärjistys: 3/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • Mistral Small5

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Artikkelissa ei ole vastakkainasettelua.

Populismi: 3/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • Mistral Small5

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Artikkelissa ei ole populistisia rakenteita.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli käsittelee luontohavaintoa, eikä siinä ole nimettyä kritiikin kohdetta.

4 JSN-arvio 98/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

98
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu selvästi.
  • JO 7: Lähteet ja asiantuntijat on nimetty ja havainto varmistettu dna-testillä.
  • JO 7: Lähteet on tarkistettu ja asiantuntijaa kuultu.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 70/100
70/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli raportoi ajankohtaisesta ja uutisoinnin arvoisesta havainnosta.

6 Rivien välistä 1 rakenteista havaintoa
Kuka saa äänen Emeritusprofessori Heikki Henttonen on artikkelin keskeinen asiantuntijaääni, joka vahvistaa havainnon. ”Henttonen oli varma, että kyseessä oli Suomesta jo kadonnut mustarotta.”

Artikkeli raportoi luontohavainnon ja taustoittaa lajin historiaa asiallisesti. Lukijalle välittyy tieto mustarotan paluusta Suomeen yksittäisenä, todennäköisesti kuljetusten mukana tulleena tapauksena, ilman tarpeetonta pelottelua tai sensaatiohakuisuutta.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Oulun yliopisto laajempi kuva → Katso kirjoittajan Aada Färding muut analyysit →
Oulun yliopisto Jyväskylä Heikki Henttonen ympäristö Anticimex
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Tiede

Tiedot tästä analyysistä

Jyväskylässä löytyi mustarotta, ensimmäisen kerran [...335 sanaa...] sekä maataloudessa valtaa pitää isorotta.

Sisältö haettu
9.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →