Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Kolumni | Tekoälystä tulee pian päättäjien painajainen

Helsingin Sanomat Kolumni 23.5.2026
Pisteet
67
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
45
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Kirjoittaja luo painetta poliittisille päättäjille ja virkamiehille esittämällä tekoälyn käyttöönoton viivästymisen uhkana Suomen kilpailukyvylle. Lukijalle välittyy kuva passiivisesta ja visioita vailla olevasta hallinnosta, joka ei kykene hyödyntämään teknologian tarjoamia tehokkuushyötyjä.

Kolumni Helsingin Sanomat HS-tilaajille Erja Yläjärvi · 23.5.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Kirjoittaja tarkastelee aihetta yhteiskunnallisen uudistamisen ja kilpailukyvyn näkökulmasta.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Kolumni on genren mukaisesti mielipiteellinen. Se kehystää tekoälyn hyödyntämisen kiireelliseksi ja kritisoi päättäjiä, mikä on tyypillistä mielipidevaikuttamiselle.

Poliittinen kehystys Keskusta

Kirjoittaja edustaa teknologiaoptimistista ja uudistusmielistä kantaa, joka ei suoraan asetu perinteiselle vasemmisto-oikeisto-akselille, vaan pikemminkin hallinnon uudistamisen akselille.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Teknologian nopean käyttöönoton välttämättömyys
  • Poliittisen ja virkamiesjohdon passiivisuus

Kritisoidut tahot

  • Poliitikot
  • Virkamiehet
  • Työmarkkinajärjestöt

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Tekoälyn käyttöönoton riskejä, eettisiä haasteita tai lainsäädännöllisiä esteitä ei mainita. — Lukija saa yksipuolisen kuvan, jossa teknologian käyttöönotto on vain tahdosta kiinni.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Turhautuminen / pettymys
Huoli

Huoli Suomen kilpailukyvyn heikkenemisestä teknologisen kehityksen junasta putoamisen myötä.

Turhautuminen / pettymys

Turhautuminen hallinnon hitauteen ja 'ylimalkaisiin mantroihin'.

Provokatiivinen otsikko

Otsikko käyttää 'painajainen'-sanaa herättämään huomiota.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'painajainen' ja 'ylimalkaiset mantrat' käyttö luo kriittistä sävyä.

Tunnevetoaminen on kolumnille tyypillistä ja perusteltua kirjoittajan pyrkiessä herättämään keskustelua ja vaikuttamaan päättäjien asenteisiin.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja ingressi kuvaavat kolumnin kriittistä sävyä ja teemaa oikein.

Klikkihoukutus: 40/100

Otsikko käyttää provokatiivista termiä 'painajainen' luodakseen kiireen ja uhan tuntua.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'painajainen' lataa otsikon negatiivisella ja dramaattisella sävyllä. 'Tekoälystä tulee pian päättäjien painajainen'

Kärjistys: 20/100

Artikkeli erottelee 'päättäjät' ja 'uudistajat', mutta ei demonisoi vastapuolta.

Populismi: 30/100

Sisältää lievää eliittivastaisuutta ('päättäjien mantrat'), mutta pysyy asiallisessa viitekehyksessä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on mielipidekolumni, jossa ei ole nimettyä kritiikin kohdetta, joka vaatisi vastineoikeutta.

5 JSN-arvio 100/100 · 2 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipide on selkeästi erotettu uutisoinnista kolumnin muodossa.
  • JO 11: Mielipiteen esittäminen kolumnina on hyvän journalistisen tavan mukaista.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen, mutta argumentaatio seuraa yleistä teknologiaoptimistista keskustelulinjaa.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Palvelee teknologia- ja innovaatiomyönteisiä toimijoita sekä asiantuntijapiirejä, jotka ajavat nopeampaa digitalisaatiota ja tekoälyn käyttöönottoa julkisessa hallinnossa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että tekoälyn laajamittainen käyttöönotto on yksiselitteisesti tavoiteltava ja välttämätön kehityssuunta. ”Visioita tarvittaisiin nopeasti, jotta Suomi ei putoa jo liikkeellä olevasta junasta.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Poliittiset päättäjät ja virkamiehet asetetaan passiiviseen rooliin, jolta odotetaan toimintaa. ”Poliitikoilla, virkamiehillä ja työmarkkinajärjestöillä on tekoälyyn lähinnä ylimalkaisia mantroja”
Tunnelma Huoli

Kirjoittaja luo painetta poliittisille päättäjille ja virkamiehille esittämällä tekoälyn käyttöönoton viivästymisen uhkana Suomen kilpailukyvylle. Lukijalle välittyy kuva passiivisesta ja visioita vailla olevasta hallinnosta, joka ei kykene hyödyntämään teknologian tarjoamia tehokkuushyötyjä.

Tekoälyn vapaa havainto

Kirjoittaja käyttää Konneveden kunnan esimerkkiä välineenä, jolla osoitetaan hallinnon hitaus, mikä vahvistaa kolumnin kriittistä sävyä suhteessa päätöksentekijöihin.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään vahvoja termejä kuten 'painajainen' ja 'mantroja' kuvaamaan hallinnon toimintaa.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen teknologia laajempi kuva → Katso kirjoittajan Erja Yläjärvi muut analyysit →
teknologia Suomi politiikka Konneveden kunta
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Näkemys

Tiedot tästä analyysistä

Poliitikoilla, virkamiehillä ja työmarkkinajärjestöillä on [...61 sanaa...] skaalaudu laajemmin, vaan jäävät pistemäiseksi.

Sisältö haettu
30.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →