Analyysi artikkelista: Nuoret aikuiset | Suomeen iski seksilama: Asiantuntijat tietävät, miksi nuorilla ei ole enää seksiä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini58
- Grok 4.365
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini74
- Grok 4.365
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli kehystää nuorten vähentyneen seksuaalisen aktiivisuuden negatiiviseksi ilmiöksi, 'lamaksi' tai 'taantumaksi'. Lukijalle välittyy kuva, että kyseessä on huolestuttava yhteiskunnallinen muutos, johon kaivataan selityksiä, vaikka ilmiö voisi olla myös seurausta muuttuneista elämäntavoista tai arvostuksista.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli käyttää latautunutta kieltä ('seksilama') ja kehystää ilmiön negatiiviseksi. Vaikka se tarjoaa tilastotietoa, valittu kehys ohjaa lukijan tulkintaa kriisin suuntaan.
Artikkeli käsittelee yhteiskunnallista ilmiötä tilastojen valossa. Vaikka kehystys on dramatisoiva, se ei selvästi taivu vasemmisto-oikeisto-akselilla, vaan keskittyy sosiaaliseen ja terveydelliseen ilmiöön.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Seksuaalisen aktiivisuuden väheneminen on negatiivinen ilmiö.
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Ilmiön laajempi yhteiskunnallinen taustoitus (esim. elämäntapojen muutos, teknologia) jää asiantuntijoiden selitysten varaan. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa ilmiön taustoista ilman nuorten omaa näkökulmaa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Aiheen kehystäminen 'lamaksi' herättää huolta nuorten hyvinvoinnista.
Otsikko lupaa selityksiä ilmiölle, mikä herättää uteliaisuutta.
Otsikko käyttää dramatisoivaa termiä 'seksilama'.
Termit 'seksilama' ja 'seksitaantuma' lataavat ilmiön negatiivisesti.
Tunnevetoaminen on osittain manipuloivaa, sillä se käyttää vahvoja termejä ilmiön kuvaamiseen, mikä voi luoda tarpeetonta huolta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko ja ingressi vastaavat artikkelin sisältöä, vaikka kieli on dramatisoitua.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.4 Mini72
- Grok 4.375
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko käyttää dramatisoivaa termiä 'seksilama' ja lupaa asiantuntijoiden tietävän syyn, mikä houkuttelee lukemaan.
Termi 'seksilama' on arvolatautunut ja dramatisoiva.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini22
- Grok 4.320
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä merkittävää vastakkainasettelua.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini2
- Grok 4.310
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei merkittävää populistista rakennetta.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli käsittelee tilastollista ilmiötä, ei kohdistu tiettyyn henkilöön tai tahoon, joka vaatisi vastinetta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Tilastotiedot on erotettu asiantuntijoiden selityksistä.
Heikkoudet
- JO 15: Otsikko on dramatisoiva ja käyttää latautunutta kieltä.
- JO 15: Otsikon dramatisointi voi antaa virheellisen kuvan ilmiön luonteesta.
6 Omaperäisyys
Aihe on kansainvälisesti tunnettu, mutta käsittelytapa on tyypillinen uutisjuttu.
7 Rivien välistä
Artikkeli kehystää nuorten vähentyneen seksuaalisen aktiivisuuden negatiiviseksi ilmiöksi, 'lamaksi' tai 'taantumaksi'. Lukijalle välittyy kuva, että kyseessä on huolestuttava yhteiskunnallinen muutos, johon kaivataan selityksiä, vaikka ilmiö voisi olla myös seurausta muuttuneista elämäntavoista tai arvostuksista.
Herää kysymys, miksi ilmiö kehystetään nimenomaan 'lamaksi' tai 'taantumaksi', mikä kantaa negatiivista latausta. On mahdollista, että valittu terminologia on tarkoitettu maksimoimaan lukijoiden kiinnostus, vaikka ilmiön taustalla voi olla monimutkaisia sosiaalisia ja teknologisia muutoksia, joita ei tässä yhteydessä kyseenalaisteta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Termien 'seksilama' ja 'seksitaantuma' käyttö.
9 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.4 Mini88
- Grok 4.380
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli rakentuu tilastollisten väittämien varaan, joten niiden ristiintarkistus on keskeistä.
Hyödylliset tilastoaiheet
- seksuaalinen aktiivisuus Suomessa 1990-2020
- nuorten aikuisten elämäntavat
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
- THL
10 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →