Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: HS julkaisi tekoälyllä muokatun kuvan – työkalun uusi ominaisuus ei ollut työntekijän tiedossa

Yle Uutinen 14.8.2026
Pisteet
79
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
25
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Luottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi tekoälyn käyttöä journalistisessa kuvankäsittelyssä ja asettaa virheen yksittäisen työntekijän huolimattomuuden ja nopeasti muuttuvan teknologian piikkiin. Lukijalle välittyy kuva hallitusta vahingosta, jossa toimitusjohto ottaa vastuun, mutta samalla korostaa, että tekoälytyökalujen käyttöä jatketaan.

Uutinen Yle Lotta Pellas · 14.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli tarkastelee tapahtunutta toimitusjohdon näkökulmasta, joka selittää ja perustelee virheen.

25
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään neutraali ja raportoiva. Vinouma on hyvin vähäinen ja liittyy lähinnä siihen, että toimituksen oma selitys virheestä saa hallitsevan aseman ilman ulkopuolista arviota.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee median sisäistä prosessivirhettä ja sen korjaamista. Siinä ei ole ideologista latausta, ja se noudattaa hyvää journalistista tapaa raportoida omista tai kollegan virheistä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Toimituksen näkökulma virheen syistä ja vastuunkannosta.

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 1 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Luottamus
Luottamus

Vastuun ottaminen ja virheen pahoittelu pyrkivät palauttamaan lukijan luottamuksen.

Artikkeli välttää tunteisiin vetoamista ja keskittyy faktoihin.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä tarkasti.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää jutun ytimen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa tapahtuneen neutraalisti ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 0/100

Ei vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Ei populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kritiikin kohde (HS) on itse äänessä ja ottaa vastuun.

4 JSN-arvio 100/100 · 2 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
  • JO 15: Otsikolla on kate sisällössä.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Tavanomainen uutisraportti median tekemästä virheestä.

6 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee Helsingin Sanomia, sillä se antaa medialle mahdollisuuden selittää virheensä avoimesti ja ottaa siitä vastuun, mikä vahvistaa lukijan luottamusta median läpinäkyvyyteen.
Pelissä Journalistinen luotettavuus vs. teknologinen tehokkuus. Juttu käsittelee pääosin edellistä, korostaen toimituksen vastuunkantoa virheestä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että kuvan osittainen syvääminen on hyväksyttävä journalistinen käytäntö, kunhan se ei muuta kuvan sisältöä. ”Kuvan osittainen syvääminen on tehokeino, jota on käytetty esimerkiksi HS:n somessa aiemminkin”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Vastuu virheestä kohdistetaan työkalun uuteen ominaisuuteen ja työntekijän huomaamattomuuteen, mikä häivyttää toimituksen prosessien mahdollista puutteellisuutta. ”Virhe tapahtui, kun tekijä ei huomannut työkalun uutta ominaisuutta.”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa lähes täysin Helsingin Sanomien toimituspäällikön Emma-Leena Ovaskaisen lausuntoihin. ”HS:n kuvasta ja designista vastaava toimituspäällikkö Emma-Leena Ovaskainen sanoo Ylelle.”
Tunnelma Luottamus

Artikkeli normalisoi tekoälyn käyttöä journalistisessa kuvankäsittelyssä ja asettaa virheen yksittäisen työntekijän huolimattomuuden ja nopeasti muuttuvan teknologian piikkiin. Lukijalle välittyy kuva hallitusta vahingosta, jossa toimitusjohto ottaa vastuun, mutta samalla korostaa, että tekoälytyökalujen käyttöä jatketaan.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Emma-Leena Ovaskainen laajempi kuva → Katso kirjoittajan Lotta Pellas muut analyysit →
Emma-Leena Ovaskainen Helsingin Sanomat
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • media
  • tekoäly
  • Helsingin Sanomat
  • journalismi
  • kulttuuri
  • kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

– Tietenkin meillä pitäisi olla [...290 sanaa...] sisältöön ei hänen mukaansa kosketa.

Sisältö haettu
15.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →