← Etusivu

Analyysi artikkelista: Yle tunnisti äärioikeiston vappumarssille osallistuneita – uusi video näyttää potkun päähän

Yle Uutinen 5.5.2026
Pisteet
78
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
45
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
80
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Paheksunta / viha, Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi tutkivan journalismin roolin poliisin apuna tunnistamalla rikoksesta epäiltyjä. Lukijalle välittyy kuva äärioikeistolaisesta väkivallasta järjestäytyneenä ja toistuvana ilmiönä, jossa naamioituminen ja väkivalta ovat keskeisiä työkaluja.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kriittinen

Artikkeli tarkastelee tapahtumia kriittisesti suhteessa äärioikeistolaiseen väkivaltaan ja poliisin toimintaan.

45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on tutkiva ja faktapohjainen, mutta valitsee näkökulmaksi äärioikeiston väkivaltaisuuden korostamisen. Vastapuolen (Sinimusta liike) ääntä ei kuulla, mikä on ymmärrettävää rikostutkinnan kannalta, mutta luo yksipuolisen asetelman.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli asettuu väkivallan uhrien puolelle ja kritisoi äärioikeistolaista toimintaa, mikä on yleinen liberaali-demokraattinen kanta. Se ei kuitenkaan edusta vasemmistolaista tai oikeistolaista puoluepoliittista agendaa, vaan keskittyy oikeusvaltioperiaatteisiin.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Vastamielenosoittajien kokema väkivalta
  • Äärioikeiston järjestäytynyt väkivaltaisuus
  • Poliisin toiminnan riittämättömyys

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen keskustelu mielenosoitusoikeudesta ja sen rajoista puuttuu. — Lukija saa kuvan vain väkivaltatilanteesta, ei laajemman mielenosoituspolitiikan kontekstista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Paheksunta / viha Huoli
Paheksunta / viha

Väkivallan kuvaaminen ja uhrien haastattelu herättävät moraalista paheksuntaa.

Huoli

Huoli äärioikeistolaisen väkivallan lisääntymisestä ja poliisin kyvyttömyydestä puuttua siihen.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'natsit vittuun' ja 'äärioikeisto' käyttö lataa tunnelmaa.

Konflikti- tai kriisikehys

Vastakkainasettelu väkivallattomien vastamielenosoittajien ja naamioituneiden äärioikeistolaisten välillä.

Tunnevetoaminen on perusteltua, koska kyseessä on väkivaltarikos ja yhteiskunnallinen turvallisuus, joista raportointi vaatii eettistä kantaa.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 40

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa Yle tunnistaa marssijoita ja näyttää videon potkusta.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen, mutta hyödyntää videon olemassaoloa houkuttimena.

Otsikon lataus: Latautunut

Yle tunnisti äärioikeiston vappumarssille osallistuneita

Kärjistys: 40/100

Artikkeli kuvaa selkeää vastakkainasettelua, mutta ei dehumanisoi osapuolia, vaikka kritisoi heidän toimintaansa.

Populismi: 20/100

Ei populistista rakennetta; artikkeli nojaa tutkivaan journalismiin eikä kansan vs. eliitti -asetelmaan.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Sinimustaa liikettä tai marssijoita ei ole kuultu. Heiltä olisi voinut kysyä kommenttia väkivaltaepäilyihin.

5 JSN-arvio 80/100 · 4 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Totuudenmukainen tiedonvälitys ja videoiden analyysi.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu.
  • JO 35: Virheen korjaus tehty selkeästi.
  • JO 7: Lähteet tarkistettu ja videomateriaali analysoitu huolellisesti.

Heikkoudet

  • JO 21: Sinimustan liikkeen tai marssijoiden näkökulmaa ei ole kuultu.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, vaikka kyseessä on vakava syytös.
6 Omaperäisyys 90/100
90/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu omaan tutkivaan työhön ja videomateriaalin analyysiin.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee yleistä turvallisuutta ja poliittista painetta äärioikeistolaisen toiminnan rajoittamiseksi, sillä se nostaa esiin väkivallan tekijöiden taustoja ja kyseenalaistaa poliisin toiminnan.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että äärioikeistolaisen marssin osallistujien tunnistaminen on yleisen edun mukaista ja eettisesti perusteltua. ”Yle selvitti tapauksen yksityiskohtia, koska väkivallanteko tapahtui julkisella paikalla ja sen kohteeksi joutuivat väkivallattomat vastamielenosoittajat.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Poliisin toiminnan tehottomuus korostuu passiivisen rakenteen kautta, kun todetaan, ettei poliisi ollut paikalla. ”Ylen kuvamateriaalin perusteella poliisi ei ole lähettyvillä pahoinpitelyn tapahtuessa.”
Kuka saa äänen Väkivallan kohteet saavat äänen, kun taas epäillyt pysyvät nimettöminä ja heidän toimintaansa kuvataan vain videoiden kautta. ”Ylen haastattelema Tytti Hynninen ei itse muista yksityiskohtia pahoinpitelystään.”
Tunnelma Paheksunta / viha, Huoli

Artikkeli normalisoi tutkivan journalismin roolin poliisin apuna tunnistamalla rikoksesta epäiltyjä. Lukijalle välittyy kuva äärioikeistolaisesta väkivallasta järjestäytyneenä ja toistuvana ilmiönä, jossa naamioituminen ja väkivalta ovat keskeisiä työkaluja. Poliisin passiivisuus tilanteessa nostetaan esiin kritiikin kohteena, mikä ohjaa lukijaa pohtimaan viranomaisten riittäviä resursseja tai tahtotilaa mielenosoitusten hallinnassa.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko Ylen suorittama tunnistustyö tarkoitettu myös painostamaan poliisia tehokkaampaan tutkintaan, sillä artikkeli nostaa esiin epäiltyjen yhteyksiä aiempiin rikoksiin, joita poliisi ei ehkä ole vielä yhdistänyt.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään vahvoja termejä äärioikeistolaisista toimijoista.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen Ona Autere laajempi kuva Katso kirjoittajan Eeva Sarlin muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • mielenosoitukset
  • rikokset
  • äärioikeisto
  • äärivasemmisto
  • poliisi
  • Tampere
  • kotimaa
  • Pirkanmaa

Tiedot tästä analyysistä

Yle analysoi aiemmin julkaisematonta kuvaa [...761 sanaa...] uutisia ja MOT-ohjelmia. Avaa lomake

Sisältö haettu
16.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →