Analyysi artikkelista: Timo R. Stewartin kolumni: Mitä yhteistä on Karjalalla ja Lähi-idän kriisillä?
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini22
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.4 Mini84
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli käyttää Karjalan menetystä ja Lähi-idän tilannetta välineinä perustellakseen kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän ehdotonta arvoa. Lukijalle välittyy viesti, että historialliset oikeutukset valloituksille ovat vanhentuneita ja että sääntöjen noudattaminen on Suomen kaltaisen pienen maan elinehto, vaikka se tuntuisi kankealta.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuKolumni on genrelleen tyypillisesti mielipiteellinen, mutta se perustelee näkemyksensä asiallisesti. Vinouma on lievä, sillä se painottaa sääntöpohjaisen järjestelmän hyötyjä pienen maan näkökulmasta, mutta ei demonisoi vastapuolta.
Kirjoittaja puolustaa vakiintunutta kansainvälistä järjestystä ja oikeusvaltioperiaatteita, mikä on Suomen virallisen ulkopolitiikan keskiössä. Tekstissä ei ole selkeää vasemmisto-oikeisto-jakoa, vaan se edustaa liberaalia kansainvälisyyttä.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän ensisijaisuus
- Pienen maan turvallisuuspolitiikan realiteetit
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Sääntöpohjaisen järjestelmän mahdolliset epäonnistumiset tai suurvaltojen harjoittama kaksoisstandardi jäävät käsittelemättä. — Lukija saa yksipuolisen kuvan järjestelmän tehokkuudesta ja oikeudenmukaisuudesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Teksti vetoaa järkeen ja pienen maan turvallisuuspoliittisiin realiteetteihin.
Käyttää Karjalan menetystä ja siirtomaakautta vertailukohtina nykyiselle sääntöpohjaiselle järjestelmälle.
Tunnevetoaminen on hillittyä ja palvelee argumentaatiota, ei manipulointia.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa sisällön teemaa, jossa pohditaan sääntöpohjaisen järjestelmän merkitystä.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini14
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja herättää uteliaisuutta vertaamalla kahta erilaista historiallista ja poliittista tapausta.
Otsikko on neutraali ja asiallinen kysymyksenasettelu: "Mitä yhteistä on Karjalalla ja Lähi-idän kriisillä?"
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei merkittävää vastakkainasettelua; teksti on analyyttinen.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.4 Mini2
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei populistisia elementtejä; teksti nojaa instituutioihin ja sääntöihin.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on kolumni, joka esittää kirjoittajan analyysin, ei uutinen, joka vaatisi vastapuolen kuulemista.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — teksti on selkeästi merkitty kolumniksi.
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen — kirjoittaja perustelee näkemyksensä historiallisilla viittauksilla.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
6 Omaperäisyys
Aihetta käsitellään tuoreella tavalla yhdistämällä historiallinen Karjala-konteksti nykyisiin kansainvälisiin konflikteihin.
7 Rivien välistä
Artikkeli käyttää Karjalan menetystä ja Lähi-idän tilannetta välineinä perustellakseen kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän ehdotonta arvoa. Lukijalle välittyy viesti, että historialliset oikeutukset valloituksille ovat vanhentuneita ja että sääntöjen noudattaminen on Suomen kaltaisen pienen maan elinehto, vaikka se tuntuisi kankealta.
Herää kysymys, miksi kirjoittaja valitsee juuri Karjalan historiallisen kontekstin vertailukohdaksi Lähi-idän kriisille; se voi olla keino tuoda aihe lähemmäs suomalaista lukijaa ja sitoa se kansalliseen traumaan, mikä vahvistaa argumentin emotionaalista vaikuttavuutta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →