Analyysi artikkelista: Kerttu jätti pikkulapsensa ja muutti Neuvostoliittoon 1932 – hänen elämäntarinaansa sai sodan jälkeen vain kirjaston ”myrkkykaapista”
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna20
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.6 Luna95
- Mistral Small95
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli käyttää Kerttu Eurénin elämäntarinaa muistuttamaan Neuvostoliiton vainojen raadollisuudesta ja sensuurin historiasta Suomessa. Lukijalle välittyy varoittava esimerkki ideologisesta sokeudesta ja siitä, miten yhteiskunnallinen ilmapiiri voi muuttua pelottavan nopeasti, peilaten menneisyyden tapahtumia nykypäivän geopoliittiseen tilanteeseen.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on asiallinen ja historiallinen. Vinouma on hyvin vähäinen ja liittyy lähinnä valittuun näkökulmaan, joka korostaa Neuvostoliiton rikoksia, mikä on historiallisesti perusteltua.
Artikkeli käsittelee historiallista aihetta ja vahtikoira-tyyppistä kritiikkiä diktatuuria kohtaan. Ideologista suuntaa ei välity, vaan painopiste on inhimillisessä kärsimyksessä ja sananvapauden merkityksessä.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Totalitarismin vastaisuus
- Sananvapauden puolustaminen
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Kerttu Eurénin lapsen hylkääminen ja läheisten katoaminen herättävät myötätuntoa.
Sananvapauden tilasta nykyajassa.
Kertun elämäntarina toimii esimerkkinä tuhansien suomalaisten kohtalosta.
Lainaukset kirjasta luovat elävän kuvan 1930-luvun arjesta.
Tunnevetoaminen on perusteltua, sillä se kytkeytyy suoraan henkilökohtaiseen elämäntarinaan ja historialliseen kontekstiin.
2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko kuvaa jutun sisällön tarkasti.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna25
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen mutta käyttää 'myrkkykaappi'-termiä herättämään uteliaisuutta.
Otsikko on historiallisesti kuvaileva.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei vastakkainasettelua, vaan historiallista raportointia.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.6 Luna0
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistisia rakenteita.
3 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Ei nimettyä kritiikin kohdetta, joka olisi elossa ja kuultavissa.
4 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 10: Alkuperäinen lähde (kirja) on mainittu.
- JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu toisistaan.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
5 Omaperäisyys
Aihe on tuore ja perustuu kirjan uudelleenjulkaisuun.
6 Rivien välistä
Artikkeli käyttää Kerttu Eurénin elämäntarinaa muistuttamaan Neuvostoliiton vainojen raadollisuudesta ja sensuurin historiasta Suomessa. Lukijalle välittyy varoittava esimerkki ideologisesta sokeudesta ja siitä, miten yhteiskunnallinen ilmapiiri voi muuttua pelottavan nopeasti, peilaten menneisyyden tapahtumia nykypäivän geopoliittiseen tilanteeseen.
Artikkeli linkittää 1930-luvun tapahtumat suoraan Ukrainan sotaan (2022), mikä vaikuttaa tietoiselta valinnalta vahvistaa jutun ajankohtaisuutta ja lukijan tunnesidettä aiheeseen.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
7 Tilastokytkos
Juttu viittaa historiallisiin lukuihin, mutta ne ovat tässä kontekstissa taustatietoa, eivät jutun ydin.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.6 Luna55
Näytetty luku on kahden kielimallin pisteiden keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- suomalaisten kohtalot Neuvostoliitossa 1930-luvulla
Suositellut lähteet
- Kansallisarkisto
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →