Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Emilia Kujalan kolumni: Moni potee allergiaa myötätunto- ja armollisuuspuheelle

Yle Kolumni 15.8.2021
Pisteet
70
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
45
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini45
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
85
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • GPT-5.4 Mini78
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Turhautuminen / pettymys Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kyseenalaistaa nykyisen työelämän myötätuntopuheen, joka näyttäytyy lukijalle usein tyhjänä retoriikkana tai vastuun siirtämisenä työntekijän itsensä kannettavaksi. Rivien välistä välittyy kritiikki yritysten tapaa käyttää pehmeitä arvoja peittämään rakenteellisia ongelmia, kuten uupumusta aiheuttavia työolosuhteita.

Kolumni Yle Emilia Kujala · 15.8.2021 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Kirjoittaja tarkastelee aihetta psykoterapeutin ammatillisen kokemuksen ja tietokirjailijan näkökulmasta.

45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Kolumni on genrelleen tyypillisesti mielipiteellinen. Kirjoittaja argumentoi selkeästi yhden näkökulman puolesta, mutta ei pyri esittämään vastakkaisia näkemyksiä, mikä on kolumnin luonteeseen sopivaa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Kirjoittaja kritisoi työelämän käytäntöjä, mutta ei asetu perinteiselle vasemmisto-oikeisto-akselille. Kyseessä on pikemminkin työelämän ilmiöanalyysi, joka ei aja puoluepoliittista agendaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Yksilökeskeisen myötätuntopuheen kritiikki
  • Rakenteellisen vastuun korostaminen

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus siitä, miksi myötätuntopuhe on yleistynyt työelämässä. — Lukija ei saa ymmärrystä siitä, mitkä voimat tai trendit ovat johtaneet tähän kehitykseen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Yleistäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Turhautuminen / pettymys Realismi
Turhautuminen / pettymys

Turhautuminen työelämän tyhjään myötätuntopuheeseen.

Realismi

Asiallinen vaatimus konkreettisista teoista.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'lässytys' käyttö kuvaamaan myötätuntopuhetta.

Tunnevetoaminen on perusteltua kolumnin genressä, jossa kirjoittaja avaa ammatillista kokemustaan ja havaintojaan.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa kolumnin sisältöä.

Klikkihoukutus: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini10
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja kuvaa kolumnin pääteeman.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaileva.

Kärjistys: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini20
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei merkittävää vastakkainasettelua, kyseessä on asiantuntijan näkökulma.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini5
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on kolumni, jossa esitetään asiantuntijan mielipide, ei kohdisteta kritiikkiä yksittäiseen tahoon.

5 JSN-arvio 85/100 · 1 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

85
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — teksti on selkeästi kirjoittajan näkökulma.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen, mutta työelämän hyvinvointipuheen kritiikki on yleistynyt keskusteluissa.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee työntekijöitä, jotka kokevat työhyvinvointipuheen kuormittavana, ja nostaa esiin rakenteellisen vastuun merkityksen yksilökeskeisen hyvinvointipuheen sijaan.
Pelissä Yksilön vastuu työhyvinvoinnista vs. työnantajan rakenteellinen vastuu. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, kritisoiden yksilökeskeistä lähestymistapaa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että työelämän myötätuntopuhe on usein epäaitoa tai haitallista, eikä perustele tätä oletusta muuten kuin kokemusperäisesti. ”Työelämässä myötätuntopuhetta käytetään valitettavan usein väärin.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Vastuun siirtäminen työntekijälle kuvataan passiivisena tai häivytettynä prosessina, jossa työnantajan rooli jää epäselväksi. ”vastuu työhyvinvoinnista sysätään herkästi yksilön vastuulle.”
Kuka saa äänen Kirjoittaja käyttää omaa asiantuntijuuttaan ja haastateltua nimetöntä työelämän uuvuttamaa henkilöä tukemaan väitettään. ”Näin kiteytti ajatuksensa eräs työelämän uuvuttama, jota haastattelin aikoinaan”
Tunnelma Turhautuminen / pettymys

Artikkeli kyseenalaistaa nykyisen työelämän myötätuntopuheen, joka näyttäytyy lukijalle usein tyhjänä retoriikkana tai vastuun siirtämisenä työntekijän itsensä kannettavaksi. Rivien välistä välittyy kritiikki yritysten tapaa käyttää pehmeitä arvoja peittämään rakenteellisia ongelmia, kuten uupumusta aiheuttavia työolosuhteita.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko kirjoittajan psykoterapeutin rooli ja aiempi tietokirjailijuus ensisijainen syy sille, miksi aihetta käsitellään nimenomaan yksilön kokeman 'allergian' kautta, sen sijaan että analysoitaisiin laajemmin esimerkiksi työmarkkinajärjestöjen tai lainsäädännön roolia työhyvinvoinnin rakenteissa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen työelämä laajempi kuva → Katso kirjoittajan Emilia Kujala muut analyysit →
työelämä
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • työhyvinvointi
  • kolumnit
  • työelämä
  • työmotivaatio
  • Työolot
  • työviihtyvyys
  • työuupumus
  • Työturvallisuus ja -terveys

Tiedot tästä analyysistä

Työelämässä myötätuntopuhetta käytetään valitettavan usein [...446 sanaa...] aina onnistu olemaan itselleen armollinen_

Sisältö haettu
23.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →