Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Osa perussuomalaisista käyttää äärioikeistolaista puhetapaa, koska puolue ei halua menettää äänestäjiä radikaaleille pienpuolueille, arvioi tutkija

Yle Uutinen 29.6.2023
Pisteet
60
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (2 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • Mistral Small65

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
75
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • Mistral Small80

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus, Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kehystää perussuomalaisten toiminnan strategiseksi äärioikeistolaisen retoriikan hyödyntämiseksi äänestäjien kalastelutarkoituksessa. Lukijalle välittyy kuva, jossa ministerin huumoripuolustukset nähdään tietoisena kaksoisviestintänä, ja puolueen johdon oletetaan tienneen taustoista.

Uutinen Yle Laura Kangas · 29.6.2023 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli tarkastelee aihetta politiikan tutkijan Emilia Palosen näkökulmasta.

65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli nojaa vahvasti yhden tutkijan tulkintaan, joka kehystää ministerin toiminnan strategiseksi äärioikeistolaisuudeksi. Vaikka ministerin oma kiistämisversio mainitaan, se jää tutkijan analyysin varjoon, mikä tekee kokonaiskuvasta yksipuolisen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee vallankäyttöä ja ministerin sidonnaisuuksia, mikä on journalismin perustehtävä. Vaikka kehystys on kriittinen, se perustuu tutkijan analyysiin eikä suoraan puoluepoliittiseen agendaan. Kyseessä on vahtikoira-asetelma, ei ideologinen kampanjointi.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Tutkijan näkemys ministerin puheiden strategisesta luonteesta
  • Käsitys puoluejohdon tietoisuudesta

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus siitä, miten äärioikeistolainen retoriikka määritellään politiikan tutkimuksessa, puuttuu. — Lukija ei saa työkaluja arvioida itse, missä raja retoriikan ja äärioikeistolaisuuden välillä kulkee.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Asiantuntijan auktoriteettiin vetoaminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus Huoli
Epäluottamus

Artikkeli herättää epäluottamusta ministerin ja puoluejohdon motiiveja kohtaan.

Huoli

Huoli Suomen maineen vahingoittumisesta kansainvälisesti.

Latautunut kieli

Termit kuten äärioikeistolainen, natsiviittaukset ja kaksoispuhe lataavat tekstiä.

Konflikti- tai kriisikehys

Ministerin puheet asetetaan vastakkain tutkijan analyysin kanssa.

Tunnevetoaminen on sidoksissa tutkijan esittämään analyysiin, joka on artikkelin ydin. Se ei vaikuta manipuloivalta, vaan pikemminkin asiantuntijan näkemyksen välittämiseltä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 23/100, kärjistys 55

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa tutkija arvioi perussuomalaisten puhetapaa.

Klikkihoukutus: 23/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • Mistral Small20

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää artikkelin pääväitteen.

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko käyttää termiä äärioikeistolainen puhetapa, joka on poliittisesti latautunut.

Kärjistys: 55/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • Mistral Small50

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Artikkeli käsittelee äärioikeistolaisuutta ja natsiviittauksia, mikä luo vastakkainasettelua, mutta se raportoidaan asiantuntija-arviona.

Populismi: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • Mistral Small10

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Artikkeli analysoi populistisen puolueen toimintaa, mutta ei itse käytä populistista kieltä.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Ministeri Junnila on mainittu ja hänen aiempi kiistämisensä on referoitu, mutta hän ei saa suoraa puheenvuoroa tässä artikkelissa.

5 JSN-arvio 75/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

75
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja tutkijan arviot on erotettu ministerin omista kommenteista.
  • JO 7: Artikkeli viittaa Ylen aamun haastatteluun ja muihin aiempiin uutisiin.
  • JO 10: Lähteet on mainittu ja linkitetty.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen on muodollista, sillä ministerin vastine jää tutkijan analyysin alle.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on ajankohtaisanalyysi, joka kokoaa aiemmin uutisoituja asioita tutkijan tulkinnan alle.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee poliittista analyysia ja hallituksen toiminnan kriittistä tarkastelua tarjoamalla tutkijan näkökulman, joka haastaa ministerin omat selitykset.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että äärioikeistolainen retoriikka on tunnistettavissa oleva ja yksiselitteinen ilmiö, jota poliitikot käyttävät strategisesti. ”Tarkoituksena on, että äärioikeistolaiset ymmärtävät, mitä viesteillä tarkoitetaan”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Puolueen johdon toimijuus ja vastuu korostetaan oletuksena, vaikka suoraa todistetta tiedosta ei esitetä. ”Olisi aika outoa, jos nämä asiat eivät olisi olleet perussuomalaisten johdon tiedossa”
Kuka saa äänen Tutkija Emilia Palonen toimii artikkelin ainoana asiantuntijaäänenä, joka tulkitsee tapahtumia. Ministeri Junnilan ääni on mukana vain lyhyenä referaattina hänen omasta puolustuksestaan. ”Junnila on kiistänyt olevansa äärioikeistolainen ja sanonut natsiviittauksiaan huumoriksi.”
Tunnelma Epäluottamus, Huoli

Artikkeli kehystää perussuomalaisten toiminnan strategiseksi äärioikeistolaisen retoriikan hyödyntämiseksi äänestäjien kalastelutarkoituksessa. Lukijalle välittyy kuva, jossa ministerin huumoripuolustukset nähdään tietoisena kaksoisviestintänä, ja puolueen johdon oletetaan tienneen taustoista. Lukija ohjataan näkemään tapahtumat osana laajempaa poliittista peliä, jossa maineriski ulkomailla on keskeinen seuraus.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy vahvasti yhden tutkijan tulkintaan ilman muiden asiantuntijoiden tai puolueen edustajien suoria kommentteja, mikä vahvistaa tutkijan esittämää narratiivia ministerin toiminnan strategisuudesta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään vahvoja termejä kuten äärioikeistolainen ja natsiviittaukset ilman, että niitä määritellään tarkasti suhteessa ministerin tekoihin.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Pohjoismainen Vastarintaliike laajempi kuva → Katso kirjoittajan Laura Kangas muut analyysit →
Pohjoismainen Vastarintaliike Perussuomalaiset Emilia Palonen Vilhelm Junnila politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • politiikka
  • Perussuomalaiset
  • äärioikeisto
  • oikeistopuolueet
  • ääriliikkeet
  • Vilhelm Junnila
  • Suomen politiikka
  • Emilia Palonen

Tiedot tästä analyysistä

Äärioikeistolaisella retoriikalla houkutellaan äänestäjiä, mutta [...316 sanaa...] ministeriksi valitusta henkilöstä, Palonen sanoo.

Sisältö haettu
6.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →