Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Uusi tutkimus: päättäjiä ärsyttää kun kansalaiset taistelevat lähipalveluiden puolesta – heitä ei edes haluta kuulla

Yle Uutinen 3.6.2026
Pisteet
50
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
75
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini62
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
55
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small55

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Turhautuminen / pettymys Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi käsityksen, että suomalainen demokratia on kriisissä ja että päättäjät näkevät kansalaisten osallistumisen lähinnä häiriötekijänä. Lukijalle välittyy kuva, jossa viralliset kuulemiset ovat vain näennäisiä ja päätöksenteko on irtaantunut kansalaisten arjesta, mikä luo pohjaa protestiliikkeiden synnylle.

Uutinen Yle Maria Kalliovaara · 3.6.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansalainen

Artikkeli tarkastelee aihetta ensisijaisesti kansalaisten kokemusten ja heidän vaikutusmahdollisuuksiensa kautta.

75
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli nojaa vahvasti aktivistien kokemuksiin ja tutkijan tulkintaan, jättäen päättäjien näkökulman referaatin varaan. Tämä luo epätasapainoisen asetelman, jossa päättäjät esitetään passiivisena ja negatiivisena toimijana.

Poliittinen kehystys Keskusta

Vaikka artikkeli on kriittinen vallankäyttöä kohtaan, se käsittelee demokratian tilaa yleisenä yhteiskunnallisena kysymyksenä ilman selkeää puoluepoliittista agendaa. Kyse on enemmänkin vahtikoirajournalismista, vaikka se onkin sävyltään aktivismia myötäilevä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Kansalaisten kokemus voimattomuudesta
  • Päättäjien välinpitämättömyys

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

  • Kansalaisaktivistit

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Päättäjien suora näkökulma tai heidän perustelunsa päätöksentekoprosessin haasteista puuttuvat. — Lukija ei saa tasapuolista kuvaa siitä, miksi päätöksentekoprosessit ovat sellaisia kuin ne ovat.
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen konteksti hyvinvointialueiden rahoituksesta ja lakisääteisistä raameista puuttuu. — Lukija ei ymmärrä päätöksenteon reunaehtoja, jotka vaikuttavat palveluiden lakkauttamiseen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Turhautuminen / pettymys Huoli
Turhautuminen / pettymys

Kansalaisten kokema turhautuminen vaikutusmahdollisuuksien puutteesta.

Huoli

Huoli hyvinvointivaltion katoamisesta ja palveluiden vähenemisestä.

Latautunut kieli

Sanavalinnat kuten 'vimmattu työ' ja 'maailmanloppu' korostavat tunnetilaa.

Konflikti- tai kriisikehys

Päättäjät ja kansalaiset asetetaan vastakkain.

Tunteisiin vetoaminen on osa artikkelin pyrkimystä kuvata kansalaisten kokemusta, mutta se samalla vahvistaa narratiivia, jossa päättäjät ovat vihollisia.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 70/100, kärjistys 70

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa tutkija kertoo päättäjien kokevan osallistumisen häiritsevänä.

Klikkihoukutus: 70/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini74
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko käyttää provokatiivista kieltä väittäessään päättäjien ärsyyntyvän kansalaisista, mikä houkuttelee lukemaan.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'ärsyttää' ja väite siitä, ettei kansalaisia 'edes haluta kuulla', lataavat otsikon vastakkainasettelulla.

Kärjistys: 70/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini68
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli luo selkeän 'me vastaan he' -asetelman, jossa kansalaiset ovat uhreja ja päättäjät häiritsevä eliitti.

Populismi: 65/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini34
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli käyttää kansa-eliitti-asetelmaa, jossa 'tavalliset ihmiset' kokevat tulleensa sivuutetuksi 'päättäjien' toimesta.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Päättäjät on mainittu kriittisessä sävyssä, mutta heille ei ole annettu suoraa puheenvuoroa vastaamiseen.

5 JSN-arvio 55/100 · 2 vahvuutta, 3 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

55
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 35: Artikkeli sisältää oikaisun.
  • JO 7: Tutkimus on nimetty ja sen rahoitus on avattu.

Heikkoudet

  • JO 21: Päättäjien näkökulma jää vain tutkijan referaatiksi, heitä ei ole kuultu suoraan.
  • JO 11: Toimittajan kieli on paikoin latautunutta.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu päättäjien osalta, vaikka heitä kritisoidaan.
6 Omaperäisyys 70/100
70/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu tuoreeseen tutkimukseen, mikä tuo uutta tietoa aiheesta.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee kansalaisaktivisteja ja paikallisia toimijoita, jotka kokevat päätöksenteon etäiseksi. Se antaa äänen kokemukselle, jossa viralliset vaikutuskanavat eivät toimi, mikä vahvistaa aktivismin oikeutusta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että kansalaisten kokemus vaikutusmahdollisuuksien puutteesta on yleispätevä ja totuudenmukainen kuvaus demokratian tilasta. ”Suomalaisten on lähes mahdotonta vaikuttaa demokraattiseen päätöksentekoon”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päättäjien vastuu päätöksistä häivytetään yleistävällä tavalla, jossa he esiintyvät yhtenäisenä, kansalaisia väheksyvänä ryhmänä. ”Heidän mielestään se tuo päätöksentekoprosessiin kitkaa, jota siihen ei toivota”
Kuka saa äänen Artikkeli antaa äänen pääasiassa kansalaisaktivisteille ja tutkijalle, kun taas päättäjien ääni kuuluu vain tutkijan referoimana. ”Yllättävää kyllä, samaa mieltä olivat myös päättäjät.”
Tunnelma Turhautuminen / pettymys

Artikkeli normalisoi käsityksen, että suomalainen demokratia on kriisissä ja että päättäjät näkevät kansalaisten osallistumisen lähinnä häiriötekijänä. Lukijalle välittyy kuva, jossa viralliset kuulemiset ovat vain näennäisiä ja päätöksenteko on irtaantunut kansalaisten arjesta, mikä luo pohjaa protestiliikkeiden synnylle.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko tutkimuksen haastatteluaineistoa tulkittu tavalla, joka korostaa nimenomaan konfliktia, sillä päättäjien näkökulma esitetään hyvin yksipuolisesti ja negatiivisesti ilman suoria sitaatteja.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Päättäjien kuvaaminen kansalaisia häiritsevänä ryhmänä.

9 Tilastokytkos 57/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite50
  • GPT-5.4 Mini57
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
57/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli käsittelee laajaa ilmiötä, jonka taustoja voisi tarkistaa virallisista tilastoista ja päätöksentekodokumenteista.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • lähipalveluiden lakkauttaminen Suomessa
  • hyvinvointialueiden päätöksentekoprosessit

Suositellut lähteet

  • THL
  • Eduskunta
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Salo laajempi kuva → Katso kirjoittajan Maria Kalliovaara muut analyysit →
Salo Johanna Vuorelma Tuija Vänttinen Tampereen yliopisto Kemijärvi Savonlinna työelämä Pyhäjärvi politiikka Otto Makkonen
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • tutkimus
  • Savonlinna
  • Etelä-Savo
  • demokratia
  • poliittinen päätöksenteko
  • vaikuttaminen
  • Tampereen yliopisto
  • kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Suomalaisten on lähes mahdotonta vaikuttaa [...575 sanaa...] kuten kuvatekstissä aiemmin virheellisesti väitettiin._

Sisältö haettu
4.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →