Analyysi artikkelista: Sisäministeri Rantasen ulostulo levisi Espanjaan asti – Adlercreutz: ”Valitettavaa”
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.4 Mini42
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.4 Mini61
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli nostaa esiin hallituksen sisäisen erimielisyyden ulkopolitiikassa, mutta keskittyy enemmän ministerien väliseen sanailuun kuin itse Schengen-alueen toimivuuteen. Lukijalle välittyy kuva hallituksesta, jonka rivit rakoilevat ja jossa henkilökohtaiset ulostulot ohittavat yhteisen linjan.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on rakenteellisesti tasapainoinen, mutta painottaa Adlercreutzin näkökulmaa hallituksen linjan yhtenäisyydestä. Rantasen ehdotuksen taustoja (Melonin aloite) käsitellään vasta lopussa, mikä jättää pääpainon kritiikille.
Artikkeli raportoi hallituksen sisäisestä ristiriidasta vahtikoiran roolissa. Vaikka kritiikki kohdistuu perussuomalaiseen ministeriin, artikkeli antaa tilaa myös vastapuolen (Mäkelä) kommenteille, mikä pitää jutun keskustassa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Hallituksen yhtenäisyyden tärkeys
- Rantasen ulostulon ongelmallisuus
Kritisoidut tahot
- Mari Rantanen
Puolustetut tahot
- Anders Adlercreutz
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Rantasen ehdotuksen tarkemmat perustelut ja Italian Melonin aloitteen sisältö jäävät vähälle huomiolle. — Lukija ei saa riittävää kuvaa siitä, miksi ehdotus on tehty, vaan keskittyy vain sen aiheuttamaan poliittiseen kohuun.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Poliitikkojen välinen sanailu heijastaa turhautumista hallituskumppanin toimintaan.
Hallituksen rivien rakoilu ja ministerien välinen sanailu on nostettu jutun keskiöön.
Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu poliitikkojen omiin sitaatteihin, ei toimittajan omaan kieleen.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä, jossa käsitellään Rantasen ulostuloa ja Adlercreutzin kritiikkiä.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini28
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko viittaa kansainväliseen huomioon, mikä on tyypillinen tapa lisätä uutisen painoarvoa: "Sisäministeri Rantasen ulostulo levisi Espanjaan asti"
Otsikko raportoi tapahtuman ja vastakkaisen mielipiteen neutraalisti: "Adlercreutz: ”Valitettavaa”"
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini34
- Mistral Small25
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli kuvaa hallituksen sisäistä "leirijakoa", mutta ei demonisoi osapuolia.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini6
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Sitaateissa esiintyy kansa-eliitti-asetelmaa (Mäkelän viittaus kansalliseen etuun), mutta se on siteeratun lähteen ääni, ei kirjoittajan.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Rantanen on jutun keskiössä, mutta hän ei saa suoraa puheenvuoroa perustella kantaansa, vaan hänen näkemyksensä referoidaan muiden kautta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
- JO 7: Lähteitä on käytetty monipuolisesti (Adlercreutz, Mäkelä, Mahdi).
- JO 7: Useita eri hallituspuolueiden edustajia on haastateltu.
Heikkoudet
- JO 21: Rantasen omaa ääntä olisi voinut kuulua enemmän hänen ehdotuksensa perusteluissa.
6 Omaperäisyys
Aihe on ajankohtainen poliittinen uutinen, joka seuraa päivän polttavia puheenaiheita.
7 Rivien välistä
Artikkeli nostaa esiin hallituksen sisäisen erimielisyyden ulkopolitiikassa, mutta keskittyy enemmän ministerien väliseen sanailuun kuin itse Schengen-alueen toimivuuteen. Lukijalle välittyy kuva hallituksesta, jonka rivit rakoilevat ja jossa henkilökohtaiset ulostulot ohittavat yhteisen linjan.
Herää kysymys, onko artikkelin tarkoituksena korostaa hallituskriisiä enemmän kuin itse ulkopoliittista kysymystä, sillä Rantasen omaa perustelua ehdotukselleen ei avata yhtä laajasti kuin Adlercreutzin kritiikkiä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →