Analyysi artikkelista: Perussuomalaiset | Rydman ja Rantanen poseerasivat lippiksissä, joissa kehotetaan lähettämään ihmisiä ”takaisin”
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.6 Luna38
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite90
- GPT-5.6 Luna88
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli asettaa vastakkain perussuomalaisten ministerien maahanmuuttopoliittisen retoriikan ja kokoomuksen edustajan vaatimuksen valtioneuvoston jäsenten arvokkaasta käytöksestä. Lukijalle välittyy kuva hallituksen sisäisestä jännitteestä, jossa ministerien valitsema symboliikka tulkitaan joko poliittiseksi viestinnäksi tai sopimattomaksi huuteluksi.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on rakenteellisesti tasapainoinen, mutta Vuornoksen kritiikki saa enemmän tilaa ja painoarvoa jutun lopussa, mikä ohjaa lukijan tulkintaa ministerien toiminnan sopimattomuudesta.
Artikkeli raportoi hallituspuolueiden välisestä erimielisyydestä. Vaikka kritiikki saa tilaa, ministereille annetaan mahdollisuus selittää toimintaansa, mikä neutraloi poliittista suuntaa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Henrik Vuornoksen kritiikki ministerien käytöstä
Kritisoidut tahot
- Mari Rantanen
- Wille Rydman
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi keskustelu EU:n palautuslainsäädännöstä ja sen tavoitteista jää ohueksi. — Lukija ei saa riittävää taustaa sille, miksi aihe on poliittisesti merkittävä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Vuornoksen kritiikki vetoaa moraaliseen paheksuntaan ministerien käytöstä.
Sanojen kuten 'poseerasivat' ja 'saivartelua' käyttö lataa tilannetta.
Artikkeli rakentuu hallituspuolueiden välisen konfliktin ympärille.
Tunnevetoaminen on osa poliittista keskustelua, jota artikkeli raportoi. Se ei ole manipuloivaa, vaan kuvaa osapuolten välisiä jännitteitä.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.6 Luna28
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta nostaa esiin kohun aiheuttaneen yksityiskohdan.
Otsikko nostaa esiin kiistanalaisen iskulauseen, mikä lataa aihetta.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.6 Luna42
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli kuvaa hallituspuolueiden välistä erimielisyyttä, mutta ei demonisoi osapuolia.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna8
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Sitaateissa esiintyy kansa-eliitti-asetelmaa, mutta kirjoittaja raportoi sen neutraalisti.
4 Kuultiinko kohdetta
Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Ministerit Rantanen ja Rydman saivat selittää lippiksen taustoja.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — Vuornoksen kritiikki on selkeästi hänen mielipiteenään esitettyä.
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen — Ministereille on annettu mahdollisuus selittää lippiksen taustoja.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
6 Omaperäisyys
Artikkeli raportoi ajankohtaisesta poliittisesta kohusta tavanomaisella tavalla.
7 Rivien välistä
Artikkeli asettaa vastakkain perussuomalaisten ministerien maahanmuuttopoliittisen retoriikan ja kokoomuksen edustajan vaatimuksen valtioneuvoston jäsenten arvokkaasta käytöksestä. Lukijalle välittyy kuva hallituksen sisäisestä jännitteestä, jossa ministerien valitsema symboliikka tulkitaan joko poliittiseksi viestinnäksi tai sopimattomaksi huuteluksi.
Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa esiin nimenomaan Henrik Vuornoksen kritiikin, vaikka kyseessä on hallituksen sisäinen jännite. Tämä voi viitata toimituksen pyrkimykseen korostaa hallituspuolueiden välisiä arvoerotuksia.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →