Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Kysely: Ruoka-avun tarve Suomessa kasvanut, samalla jaettavaa ruokaa on vähemmän

Yle Uutinen 3.9.2025
Pisteet
66
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
30
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
60
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin huolestuttavan kehityksen, jossa ruoka-avun tarve ja tarjonta liikkuvat vastakkaisiin suuntiin. Lukijalle välittyy kuva yhteiskunnallisesta kriisistä, jossa haavoittuvimmassa asemassa olevat, kuten lapsiperheet ja maahanmuuttajat, jäävät yhä useammin ilman tarvitsemaansa tukea resurssien vähentyessä.

Uutinen Yle Toni Joukanen · 3.9.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansalainen

Artikkeli tarkastelee aihetta ruoka-avun tarvitsijoiden ja järjestäjien näkökulmasta.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään neutraali, mutta nojaa vain yhteen lähteeseen. Valikoiva lähteiden käyttö tekee siitä hieman vinoutuneen, sillä muiden osapuolten näkemyksiä tai tilastollisia taustoja ei ole avattu.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi järjestön tilastoja ilman selkeää poliittista kantaa. Lukijan ajatus ei taivu selkeästi vasemmalle tai oikealle, vaan artikkeli keskittyy kuvaamaan sosiaalista ongelmaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Ruoka-aputoimijoiden näkemys resurssien riittämättömyydestä

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Taustatiedot siitä, miksi hävikkiruuan määrä on vähentynyt tai miksi avun tarve on kasvanut. — Lukija ei ymmärrä ilmiön syitä, mikä estää kokonaiskuvan muodostamisen.
  • Todistusaineisto Viranomaisten tai muiden asiantuntijoiden kommentit tilanteesta. — Yhden järjestön näkemys kaipaa tuekseen laajempaa yhteiskunnallista analyysia.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Valikoiva lähteiden käyttö Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli lapsiperheiden ja muiden heikossa asemassa olevien toimeentulosta.

Tunteellinen sitaatti

Erityisesti lapsiperheiden ja Ukrainasta paenneiden mainitseminen korostaa tilanteen vakavuutta.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu raportoituihin ryhmiin, jotka herättävät luonnostaan myötätuntoa.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, populismi 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen, mutta käyttää 'Kysely'-etuliitettä luomaan jännitettä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa tilannetta ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 20/100

Artikkeli keskittyy tavallisten ihmisten hätään, mutta ei hyökkää eliittiä vastaan.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei kritisoi ketään nimettyä tahoa, vaan raportoi järjestön tilastoja.

5 JSN-arvio 60/100 · 2 vahvuutta, 3 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

60
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 11: Faktapohjainen raportointi.

Heikkoudet

  • JO 7: Lähdekritiikki puuttuu, vain yksi järjestö äänessä.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, vaikka aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä.
  • JO 7: Yksipuolinen tiedonvälitys ilman riittävää taustoitusta.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu suoraan järjestön julkaisemaan tilannekatsaukseen ilman omaa taustatyötä.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee ruoka-apua järjestäviä tahoja ja sosiaalialan toimijoita, sillä se nostaa esiin resurssien riittämättömyyden ja tarpeen kasvun, mikä voi edistää lisärahoituksen tai poliittisen huomion saamista.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että ruoka-avun tarve on suora mittari yhteiskunnalliselle pahoinvoinnille, jota ei tarvitse erikseen kyseenalaistaa. ”Ruoka-avun tarve on kasvanut Suomessa merkittävästi viime vuonna”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa yksinomaan Ruoka-apu.fi-palvelun tuottamaan tilannekatsaukseen, eikä haastattele esimerkiksi viranomaisia tai muita asiantuntijoita tilanteen taustoista. ”selviää Ruoka-apu.fi:n tuoreesta tilannekatsauksesta”
Tunnelma Huoli

Artikkeli nostaa esiin huolestuttavan kehityksen, jossa ruoka-avun tarve ja tarjonta liikkuvat vastakkaisiin suuntiin. Lukijalle välittyy kuva yhteiskunnallisesta kriisistä, jossa haavoittuvimmassa asemassa olevat, kuten lapsiperheet ja maahanmuuttajat, jäävät yhä useammin ilman tarvitsemaansa tukea resurssien vähentyessä.

Tekoälyn vapaa havainto

On mahdollista, että uutinen on kirjoitettu suoraan järjestön lähettämän tiedotteen pohjalta, mikä selittäisi haastateltavien puuttumisen ja raportoidun tiedon yksipuolisuuden.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 75/100, 2 tilastoaihetta
75/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu kyselytuloksiin, joiden luotettavuutta ja laajempaa yhteiskunnallista merkitystä tulisi peilata virallisiin tilastoihin.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • ruoka-avun tarve Suomessa
  • hävikkiruuan saatavuus

Suositellut lähteet

  • THL
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Ruoka-apu.fi laajempi kuva → Katso kirjoittajan Toni Joukanen muut analyysit →
Ruoka-apu.fi Suomi kotimaa talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • kotitaloudet
  • ruoka-apu
  • ruoka-avustus
  • kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Ruoka-avun tarve on kasvanut Suomessa [...61 sanaa...] etsivien ja sitä järjestävien verkkopalvelu.

Sisältö haettu
8.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →