← Etusivu

Analyysi artikkelista: Euroopassa roihuavat maastopalot – Ylen suosikkikasvo huolestui: ”Enää ei voi viivytellä”

Iltalehti Uutinen 28.7.2026
Pisteet
47
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
55
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
40
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Pelko Kehystys Vasen Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli käyttää tunnetun meteorologin Instagram-päivitystä alustana ilmastonmuutoksen vakavuuden korostamiseen. Lukijalle välittyy kuva, jossa luonnonmullistukset ovat muuttumassa hallitsemattomiksi ja ilmastotoimien viivyttely on suora uhka ruokaturvalle ja elinkelpoisuudelle.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli tarkastelee ilmastonmuutosta yksittäisen ihmisen tunteiden ja huolen kautta.

55
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on vahvasti yksipuolinen, sillä se antaa koko äänen yhdelle asiantuntijalle ilman vastakkaisia näkemyksiä tai laajempaa kontekstia. Kehystys on vahvasti ilmastonmuutoksen torjuntaa tukeva.

Poliittinen kehystys Vasen

Artikkelin kehystys, joka korostaa ilmastonmuutoksen torjunnan välttämättömyyttä ja yksilön vastuuta, on linjassa arvoliberaalin ja ympäristökeskeisen politiikan kanssa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Ilmastonmuutoksen torjunnan kiireellisyys
  • Yksilön vastuu ilmastoteoissa

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Ilmastotoimien taloudellisia tai yhteiskunnallisia haasteita ei käsitellä. — Lukija saa yksipuolisen kuvan ilmastopolitiikan monimutkaisuudesta.
  • Tausta Maastopalojen syitä muuta kuin ilmastonmuutos (esim. metsänhoito) ei mainita. — Ilmiö näyttäytyy vain ilmastonmuutoksen seurauksena, mikä on yksinkertaistus.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Auktoriteettiin vetoaminen Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Pelko
Huoli

Huoli ilmastonmuutoksen seurauksista ja tulevaisuudesta.

Pelko

Pelko ruokaturvan menettämisestä ja luonnonmullistuksista.

Latautunut kieli

Sanoja kuten 'karmiva katastrofi' ja 'paistummeko eläviltä' käytetään tunnevaikutuksen luomiseen.

Tunteellinen sitaatti

Kotakorven voimakkaat sitaatit ohjaavat lukijan tunnetilaa.

Tunnevetoaminen on keskeinen osa artikkelin rakennetta, sillä se pyrkii herättämään lukijassa huolta ja toimintatarvetta.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 25

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa sisällön pääaihetta.

Klikkihoukutus: 40/100

Otsikko käyttää tunteisiin vetoavaa kieltä ja nostaa esiin 'suosikkikasvon' huolen.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'huolestui' ja 'roihuavat' luovat dramaattisen kehyksen.

Kärjistys: 25/100

Artikkeli luo vastakkainasettelua 'ilmastotoimien kannattajien' ja 'viivyttelijöiden' välille.

Populismi: 30/100

Sitaatti 'monet tuntuvat ajattelevan' viittaa eliitti-kansa-asetelmaan, mutta se on sitaateissa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkelissa ei ole nimettyä kritiikin kohdetta, jota tulisi kuulla.

5 JSN-arvio 40/100 · 1 vahvuutta, 3 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

40
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys tiedonvälitykseen luonnonilmiöistä.

Heikkoudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat sekoittuvat, kun asiantuntijan henkilökohtainen huoli esitetään uutisena.
  • JO 21: Vastakkaisia näkemyksiä tai kriittistä keskustelua ilmastotoimien kustannuksista ei ole.
  • JO 11: Toimittajan kanta sekoittuu uutiseen, kun asiantuntijan mielipiteet esitetään uutisena ilman kriittistä etäisyyttä.
6 Omaperäisyys 30/100
30/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu lähes kokonaan sosiaalisen median päivitykseen ja aiempiin haastatteluihin.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee ilmastonmuutoksen torjuntaa ajavia tahoja nostamalla esiin asiantuntijan varoituksen ja normalisoimalla ilmastotoimet välttämättöminä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa ilmastonmuutoksen olevan suora ja välitön syy kaikille mainituille sääilmiöille. ”Toivottavasti nämä katastrofit muistetaan, kun mietitään missä määrin ilmastonmuutoksen torjuntaan ja siihen sopeutumiseen panostetaan.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Vastuuta ilmastonmuutoksen torjunnasta ei kohdisteta kenellekään konkreettiselle taholle, vaan se esitetään yleisenä välttämättömyytenä. ”Enää ei voi viivytellä”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa lähes täysin Kerttu Kotakorven näkemyksiin, jotka esitetään auktoriteettina. ”Kotakorpi jyrähtää Instagram-tilillään ilmastonmuutoksesta.”
Tunnelma Huoli, Pelko

Artikkeli käyttää tunnetun meteorologin Instagram-päivitystä alustana ilmastonmuutoksen vakavuuden korostamiseen. Lukijalle välittyy kuva, jossa luonnonmullistukset ovat muuttumassa hallitsemattomiksi ja ilmastotoimien viivyttely on suora uhka ruokaturvalle ja elinkelpoisuudelle.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi Iltalehti on valinnut uutisoida nimenomaan yksittäisen henkilön sosiaalisen median päivityksen ilmastonmuutoksesta, sen sijaan että se olisi raportoinut maastopaloista suoraan uutistoimistojen tai viranomaislähteiden kautta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 2 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Auktoriteettiin vetoaminen Kohtalainen

Kotakorven meteorologitaustaa käytetään vahvistamaan hänen ilmastopoliittisia mielipiteitään.

Latautunut kieli Lieva

Käytetään voimakkaita tunnesanoja kuvaamaan ilmaston tilaa.

9 Tilastokytkos 75/100, 2 tilastoaihetta
75/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli esittää konkreettisia lukuja maastopaloista ja helleaalloista, jotka vaativat virallista tilastollista vahvistusta.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Euroopan maastopalotilastot 2024
  • Helleaaltojen yleisyys Euroopassa

Suositellut lähteet

  • Eurostat
  • Copernicus Emergency Management Service
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia Katso aiheen Kerttu Kotakorpi laajempi kuva Katso kirjoittajan Susanna Jyllinmaa muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Sää
  • Lämpötila (Sää)
  • Meteorologia
  • Sääennustus
  • Luonnonkatastrofi

Tiedot tästä analyysistä

Kerttu Kotakorpi on järkyttynyt kesäisin [...370 sanaa...] sitä kohtaan hyödyntämään myös työssä.

Sisältö haettu
13.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →