Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Täysi hässäkkä päällä kansanedustajan ulostulosta

Iltalehti Uutinen 12.1.2026
Pisteet
33
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
65
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
40
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Turhautuminen / pettymys Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli keskittyy poliittiseen nokitteluun ja vastakkainasetteluun. Lukijalle välittyy kuva riitaisasta poliittisesta ilmapiiristä, jossa substanssikeskustelu jää sivuun ja huomio kiinnittyy siihen, kuka on saanut "täyslaidallisen" keneltäkin.

Uutinen Iltalehti Iltalehti yli 6 kk vanha Johannes Ijäs · 12.1.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli tarkastelee politiikkaa konfliktin ja henkilöiden välisen sanailun kautta.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, koska se keskittyy vain konfliktin raportointiin ilman substanssia. Korkea bias-pisteet johtuvat siitä, että media valitsee kehystää poliittisen keskustelun "hässäkän" ja "täyslaidallisen" kautta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi poliittisesta konfliktista eri puolueiden välillä. Koska se ei ota kantaa itse asiaan vaan raportoi sanailusta, se pysyy neutraalina poliittisen suunnan suhteen, vaikka kehystys onkin konfliktihakuinen.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Poliittinen konflikti ja vastakkainasettelu

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Varsinainen poliittinen aihe, josta sanailu on alkanut, puuttuu. — Lukija ei ymmärrä, mistä poliitikot ovat eri mieltä, mikä tekee uutisesta merkityksettömän.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Konfliktin korostaminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Turhautuminen / pettymys
Turhautuminen / pettymys

Poliittisen riitelyn korostaminen voi turhauttaa lukijaa.

Provokatiivinen otsikko

Otsikko käyttää dramatisoivaa kieltä.

Latautunut kieli

Sanat kuten 'hässäkkä' ja 'täyslaidallinen' lataavat tunnelmaa.

Konflikti- tai kriisikehys

Artikkeli rakentuu täysin poliittisen vastakkainasettelun varaan.

Tunnevetoaminen on manipuloivaa, sillä se pyrkii herättämään lukijassa kiinnostusta konfliktin kautta ilman asiasisältöä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 85/100, kärjistys 40

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja ingressi vastaavat sisällön vähäistä määrää.

Klikkihoukutus: 85/100

Otsikko käyttää epämääräistä ja dramatisoivaa ilmaisua "täysi hässäkkä" pidättäen varsinaisen tiedon sisällöstä.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana "hässäkkä" ja "täyslaidallinen" luovat konfliktinhakuisen ja latautuneen tunnelman.

Kärjistys: 40/100

Artikkeli korostaa puolueiden välistä vastakkainasettelua.

Populismi: 30/100

Sisältää elementtejä, joissa poliittinen eliitti riitelee keskenään.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kukaan osapuolista ei pääse ääneen selittämään kantaansa.

5 JSN-arvio 40/100 · 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

40
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

Ei havaittuja vahvuuksia.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikolla ja ingressillä ei ole riittävää katetta leipätekstissä, joka on lähes olematon.
6 Omaperäisyys 30/100
30/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli toistaa tavanomaista poliittista uutisointia, jossa keskitytään vain konfliktiin.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee konfliktin korostajia: artikkeli nostaa esiin poliittisen vastakkainasettelun ja "täyslaidallisen" ilman substanssia, mikä ohjaa lukijan huomion henkilöiden väliseen sanailuun itse asian sijaan.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että poliittinen ulostulo ja siitä seuraava sanailu on itsessään uutisarvoinen "hässäkkä". ”Täysi hässäkkä päällä”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Toimijuus on epämääräinen; "hässäkkä" on päällä ilman, että lukijalle kerrotaan, mitä konkreettista on tapahtunut. ”Täysi hässäkkä päällä”
Tunnelma Turhautuminen / pettymys

Artikkeli keskittyy poliittiseen nokitteluun ja vastakkainasetteluun. Lukijalle välittyy kuva riitaisasta poliittisesta ilmapiiristä, jossa substanssikeskustelu jää sivuun ja huomio kiinnittyy siihen, kuka on saanut "täyslaidallisen" keneltäkin.

Tekoälyn vapaa havainto

Koska käytettävissä on vain otsikko ja ingressi, herää kysymys, onko varsinainen uutisarvo olemassa vai onko artikkeli rakennettu pelkän poliittisen konfliktin ympärille klikkien kalastamiseksi.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään voimakkaita, konfliktia korostavia ilmauksia.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Jussi Saramo laajempi kuva → Katso kirjoittajan Johannes Ijäs muut analyysit →
Jussi Saramo Peter Östman politiikka Ville Niinistö
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka
  • Puolueet
  • Poliitikot
  • Suomen poliittiset puolueet
  • Suomen politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Kristillisdemokraattien Peter Östman ja vihreiden Ville Niinistö saavat täyslaidallisen vasemmistoliitosta. Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Jussi Saramo.

Sisältö haettu
14.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →