Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Stubb joutui Venäjän mustamaalauksen maalitauluksi – tutkija: ”Mennyt yli pisteen, josta ei ole paluuta”

Yle Uutinen 4.9.2026
Pisteet
67
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
38
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.6 Luna38
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
80
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.6 Luna78
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi Venäjän vihamielisen retoriikan osaksi uutta normaalia, jossa Suomen presidentti on Kremlin silmissä 'petturi'. Lukijalle välittyy kuva, jossa Venäjän solvaukset ovat merkki Stubbin onnistuneesta linjasta, mutta samalla artikkeli pyrkii hillitsemään kansalaisten mahdollista huolta korostamalla Suomen sotilaallista pelotetta.

Uutinen Yle Erkka Mikkonen · 4.9.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee Suomen ja Venäjän välisiä suhteita valtiollisesta ja turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta.

38
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen uutisraportti, mutta se kehystää Venäjän toiminnan yksipuolisesti Putinin henkilökohtaisena vihana. Vaikka aihe on poliittisesti latautunut, artikkeli pyrkii neutraloimaan paniikkia asiantuntijan lausunnoilla.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli edustaa valtavirran ulkopoliittista näkemystä. Vaikka se on kriittinen Venäjää kohtaan, se ei aja ideologista agendaa vaan raportoi valtiollisen tason jännitteistä. Neutralointityö (paniikin hillitseminen) pitää jutun keskustassa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Venäjän retoriikka on irrationaalista ja henkilökohtaista vihaa.
  • Suomen Nato-jäsenyys on oikeutettu reaktio Venäjän uhkaan.

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi historiallinen tai geopoliittinen taustoitus Venäjän retoriikan muutokselle puuttuu. — Lukija ei saa syvempää ymmärrystä siitä, miksi Venäjä on valinnut juuri tämän tavan toimia nyt.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Realismi
Huoli

Huoli Venäjän aggressiivisesta retoriikasta ja sen mahdollisista seurauksista.

Realismi

Asiallinen sävy, joka korostaa Suomen puolustuskykyä ja Nato-jäsenyyden merkitystä.

Latautunut kieli

Sanavalinnat kuten 'mustamaalaus', 'solvattu' ja 'verenhimoiset' korostavat tilanteen vakavuutta.

Konflikti- tai kriisikehys

Venäjän ja Suomen välinen jännite asetetaan keskiöön.

Tunnevetoaminen on perusteltua, koska artikkeli käsittelee valtiollisen tason vihamielistä retoriikkaa. Se ei kuitenkaan yllytä paniikkiin, vaan tarjoaa asiantuntijan kautta vastapainoa.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 35/100, kärjistys 42

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä, jossa käsitellään Stubbin joutumista Venäjän mustamaalauksen kohteeksi.

Klikkihoukutus: 35/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.6 Luna35
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää 'mustamaalauksen maalitauluksi' -ilmaisua luomaan dramaattista jännitettä.

Otsikon lataus: Latautunut

Ilmaisu 'Venäjän mustamaalauksen maalitauluksi' lataa otsikon vastakkainasettelulla.

Kärjistys: 42/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.6 Luna42
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli raportoi polarisoituneesta tilanteesta, mutta ei itse dehumanisoi vastapuolta, vaan kuvaa Venäjän retoriikkaa ulkopuolisena havaintona.

Populismi: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.6 Luna8
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä kansa vs. eliitti -asetelmaa kirjoittajan äänessä, vaikka Venäjän retoriikka itsessään sisältää populistisia piirteitä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli raportoi Venäjän valtionmedian ja eliitin ulostuloista; kyseessä on uutisointi vihamielisestä retoriikasta, ei yksittäisen henkilön kritiikki, johon tulisi varata vastineoikeus.

5 JSN-arvio 80/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-arviot on erotettu uutisoinnista.
  • JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
  • JO 10: Alkuperäinen lähde (NTV, Rossija-1) on mainittu.

Heikkoudet

  • JO 12: Lähdekritiikki on yksipuolista, sillä asiantuntija-arvio nojaa vahvasti yhteen näkökulmaan.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli kokoaa yhteen julkista tietoa Venäjän mediasta, mutta ei tarjoa uutta syvällistä analyysia ilmiöstä.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee Suomen ulkopoliittista linjaa ja Nato-jäsenyyden oikeutusta: Venäjän aggressiivinen retoriikka esitetään irrationaalisena ja henkilökohtaisena hyökkäyksenä, mikä vahvistaa kuvaa Suomesta yhtenäisenä ja puolustuskykyisenä toimijana.
Pelissä Suomen ulkopoliittinen uskottavuus vs. jännitteiden hallinta Venäjän kanssa. Juttu käsittelee pääosin edellistä, korostaen Stubbin linjan oikeutusta Venäjän vihamielisyyden keskellä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Venäjän valtionmedian uutisointi on yksiselitteisesti Kremlin ohjaamaa propagandaa, jota on tarpeen 'havainnollistaa' lukijoille. ”Yle julkaisee ruutukaappauksia venäläisten tv-kanavien Stubb-uutisoinnista, koska on yhteiskunnallisesti merkittävää havainnollistaa, kuinka Venäjän valtion media toistaa Kremlin propagandaa.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Venäjän valtion toimijuus tiivistetään Putinin henkilökohtaiseen vihaan, mikä yksinkertaistaa monimutkaista valtiollista vaikuttamista. ”Mustamaalauskampanjan taustalla näkyy presidentti Vladimir Putinin henkilökohtainen suhtautuminen Stubbiin.”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa voimakkaasti yhden asiantuntijan (Arkady Moshes) näkemykseen, joka antaa raamit sille, miten Venäjän toimintaa tulee tulkita. ”Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes sanoo, ettei ketään länsijohtajaa ole loukattu näin.”
Tunnelma Huoli, Realismi

Artikkeli normalisoi Venäjän vihamielisen retoriikan osaksi uutta normaalia, jossa Suomen presidentti on Kremlin silmissä 'petturi'. Lukijalle välittyy kuva, jossa Venäjän solvaukset ovat merkki Stubbin onnistuneesta linjasta, mutta samalla artikkeli pyrkii hillitsemään kansalaisten mahdollista huolta korostamalla Suomen sotilaallista pelotetta.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa esiin Stubbin aiemman 'en vastaisi puhelimeen' -kommentin nimenomaan asiantuntijan diplomaattisena virheenä; tämä saattaa olla yritys lisätä jutun uskottavuutta kriittisellä otteella, vaikka pääpaino onkin Venäjän solvausten tuomitsemisessa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Venäjän toimien kuvaaminen 'mustamaalauksena' ja 'solvauksina'.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Dmitri Medvedev laajempi kuva → Katso kirjoittajan Erkka Mikkonen muut analyysit →
Dmitri Medvedev Ulkomaat Marija Zaharova Suomi Vladimir Tšernyšov Vladimir Putin Venäjä Ukraina Arkady Moshes Sergei Lavrov Alexander Stubb Dmitri Peskov politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Venäjä
  • ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Ulkopoliittisen instituutin asiantuntijan mukaan Venäjän [...720 sanaa...] 4.9.2026 kello 16.00. Keskustele (80)

Sisältö haettu
4.9.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →