Analyysi artikkelista: Ilmari Käihkön kolumni: Sota-ajan päätöksentekotapa ei sovi rauhanajan Suomeen
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini63
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Kirjoittaja kritisoi hallituksen tapaa hoitaa henkilömiinojen palauttamiseen liittyvää päätöksentekoa. Lukijalle välittyy kuva hallinnosta, joka ohittaa demokratian ja avoimen keskustelun vedoten sota-ajan kaltaiseen salamyhkäisyyteen, mikä kirjoittajan mukaan heikentää Suomen uskottavuutta sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen puolustajana.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuKolumni on luonteeltaan mielipidekirjoitus, joten subjektiivisuus on odotettua. Vinoumaa nostaa se, että kirjoittaja keskittyy vain yhteen puoleen (avoimuus) ja jättää hallituksen mahdolliset turvallisuuspoliittiset perustelut huomioimatta.
Kirjoittaja kritisoi hallituksen toimintatapoja, mutta tekee sen demokratian ja parlamentarismin periaatteiden kautta, ei ideologisesta vasemmisto-oikeisto-asetelmasta. Selkeää ideologista suuntaa ei välity, vaan kyse on hallintokulttuurin arvioinnista.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Parlamentaarisen avoimuuden tärkeys
- Hallituksen päätöksentekotavan kritiikki
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Hallituksen mahdolliset turvallisuuspoliittiset perustelut miinapäätökselle puuttuvat. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi päätös on tehty, mikä vaikeuttaa päätöksen tarpeellisuuden arviointia.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli demokratian tilasta ja päätöksenteon laadusta.
Epäluottamus hallituksen avoimuutta kohtaan.
Käytetään kysymyksiä ohjaamaan lukijaa pohtimaan hallituksen motiiveja.
Sanavalinnat kuten 'salamyhkäisyys' ja 'roistovaltio' lataavat tekstiä.
Tunnevetoaminen on kolumnille tyypillistä ja perusteltua kirjoittajan oman näkökulman esittämiseksi, mutta se vahvistaa kriittistä sävyä hallitusta kohtaan.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa kolumnin sisältöä, jossa kritisoidaan sota-ajan päätöksentekotapaa.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini8
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää kolumnin pääväitteen.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa kirjoittajan näkökulmaa ilman latautuneita sanoja.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini34
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Tekstissä on lievää me-vs-ne-asetelmaa hallinnon ja demokratian puolustajien välillä.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini12
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Tekstissä on piirteitä anti-elitismistä, kun kirjoittaja asettaa 'päättäjät' vastakkain kansanedustajien ja demokratian kanssa.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Hallitusta tai puolustusministeriä ei ole kuultu, vaikka heitä kritisoidaan suoraan salailusta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — teksti on selkeästi merkitty kolumniksi.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu — hallituksen näkökulmaa tai perusteluja ei ole haettu.
6 Omaperäisyys
Kirjoittaja yhdistää asiantuntijataustansa ajankohtaiseen poliittiseen keskusteluun tuoreella tavalla.
7 Rivien välistä
Kirjoittaja kritisoi hallituksen tapaa hoitaa henkilömiinojen palauttamiseen liittyvää päätöksentekoa. Lukijalle välittyy kuva hallinnosta, joka ohittaa demokratian ja avoimen keskustelun vedoten sota-ajan kaltaiseen salamyhkäisyyteen, mikä kirjoittajan mukaan heikentää Suomen uskottavuutta sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen puolustajana.
Herää kysymys, onko kirjoittajan huoli ensisijaisesti miinoista vai yleisestä hallintokulttuurin muutoksesta, sillä miinojen palauttamisen sotilaallisia perusteita ei tässä tekstissä edes yritetä arvioida.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään vahvoja termejä kuten 'roistovaltio' kuvaamaan sääntöjä rikkovia valtioita.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →