← Etusivu

Analyysi artikkelista: Hyökkäsikö Suomi Neuvostoliittoon, toisin kuin ministeri Valtonen väitti? Professori vastaa

Yle Uutinen 12.12.2025
Pisteet
82
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
25
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi käsityksen, jossa suomalaispoliitikkojen historiallisen tarkkuuden puute on vakava turvallisuusriski, koska se antaa suoran välineen Venäjän propagandalle. Lukijalle välittyy kuva, että vaikka Suomen toiminta jatkosodassa oli tosiasiallisesti Saksan liittolaisuutta, Venäjän historiapropaganda on silti perusteetonta, koska se jättää huomiotta sodan laajemman kontekstin ja oman historiansa.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli nojaa voimakkaasti historiantutkijan asiantuntemukseen poliittisen virheen arvioinnissa.

25
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen ja perustuu asiantuntijalausuntoihin. Vinouma on hyvin vähäinen ja liittyy lähinnä siihen, miten ulkoministerin virhe kehystetään osaksi Venäjän hybridivaikuttamista, mikä on kuitenkin perusteltu näkökulma.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli ei asetu poliittiselle janalle, vaan pyrkii korjaamaan historiallisen väitteen ja analysoimaan sen turvallisuuspoliittisia seurauksia.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Suomen jatkosodan roolin kriittinen tarkastelu
  • Venäjän historiapropagandan vaarallisuus

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Asiantuntijavallan käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Realismi
Huoli

Huoli siitä, että virheelliset lausunnot antavat Venäjälle propagandatyökaluja.

Realismi

Asiallinen ja analyyttinen ote historian tapahtumiin.

Konflikti- tai kriisikehys

Venäjän propagandakoneisto asetetaan vastakkain historiallisen totuuden kanssa.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perusteltua, sillä se kytkeytyy suoraan turvallisuuspoliittiseen keskusteluun.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa professori vastaa väitteeseen.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen ja asiallinen, mutta käyttää kysymysmuotoa herättääkseen mielenkiinnon.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali ja asiallinen, eikä sisällä latautuneita termejä.

Kärjistys: 10/100

Artikkeli ei pyri polarisoimaan, vaan oikaisemaan väärinkäsityksiä.

Populismi: 10/100

Artikkeli ei käytä populistisia rakenteita.

3 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Ulkoministeri Valtosen lausunto on artikkelin lähtökohta, ja se on kontekstualisoitu asiantuntijan toimesta.

4 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Tiedot tarkistettu asiantuntijalla.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu selvästi.
  • JO 7: Lähteet tarkistettu asiantuntijalla.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli yhdistää ajankohtaisen poliittisen uutisen historialliseen taustoitukseen.

6 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee suomalaista ulkopoliittista keskustelua ja historian asiantuntijoiden näkemystä, korostaen tarkkuuden merkitystä poliittisessa viestinnässä Venäjän hybridivaikuttamisen kontekstissa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Venäjän historiapropaganda on aktiivinen uhka, jota vastaan Suomen on suojauduttava tarkalla viestinnällä. ”Venäjä käyttää aktiivisesti historian vääristämistä hyökkäyksenä Suomea vastaan.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Ulkoministerin virheellinen lausunto kehystetään toimijuudeksi, joka on antanut Venäjälle työkalun. ”Ne myös antavat Venäjälle mahdollisuuden käyttää niitä omassa historiapropagandassaan.”
Kuka saa äänen Professori Aunesluoma toimii artikkelin ensisijaisena asiantuntijaäänenä, joka korjaa poliitikkojen virheitä. ”Valtosen väite ei pidä paikkaansa, Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma toteaa.”
Tunnelma Huoli, Realismi

Artikkeli normalisoi käsityksen, jossa suomalaispoliitikkojen historiallisen tarkkuuden puute on vakava turvallisuusriski, koska se antaa suoran välineen Venäjän propagandalle. Lukijalle välittyy kuva, että vaikka Suomen toiminta jatkosodassa oli tosiasiallisesti Saksan liittolaisuutta, Venäjän historiapropaganda on silti perusteetonta, koska se jättää huomiotta sodan laajemman kontekstin ja oman historiansa.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkeli vaikuttaa pyrkivän neutraloimaan ulkoministerin virheen aiheuttaman mainehaittariskin asettamalla sen osaksi laajempaa, asiantuntijoiden vahvistamaa historiallista narratiivia, jossa Suomen 'virhe' on vain pieni osa Venäjän laajempaa propagandakoneistoa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen Ulkomaat laajempi kuva Katso kirjoittajan Esko Varho muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • historia
  • Neuvostoliitto
  • jatkosota
  • Venäjän historia
  • natsi-Saksa
  • Venäjän hyökkäys
  • propaganda
  • ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Venäläiset tarttuvat hanakasti lausuntoihin, jotka [...645 sanaa...] suomalainen eliitti osoittaa ”eläimellistä venäläisvastaisuutta”.

Sisältö haettu
17.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →