Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Salaliittoteoriat, joihin moni suomalainenkin on haksahtanut – joukossa tuttu julkkis vuosien takaa

Iltalehti Uutinen 17.3.2022
Pisteet
46
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
30
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
60
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Uteliaisuus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli hyödyntää sensaatiohakuista otsikointia ja julkkisviittausta, mutta itse sisältö jää hyvin ohueksi. Lukijalle välittyy kuva, että salaliittoteoriat ovat viihdyttävä tai huomiota herättävä aihe, vaikka niiden vaarallisuutta tai taustoja ei syvennetä.

Uutinen Iltalehti Iltalehti yli 6 kk vanha Heljä Salonen · 17.3.2022 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: muu

Artikkeli on viihteellinen kevennys, joka käsittelee salaliittoteorioita pintapuolisesti.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on hyvin lyhyt ja painottuu viihteelliseen otteeseen, mikä tekee siitä enemmän klikkiin tähtäävän kuin poliittisesti vinoutuneen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkelilla ei ole selkeää poliittista suuntaa; se on viihteellinen uutisjuttu.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Salaliittoteorioiden viihteellistäminen

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Salaliittoteorioiden yhteiskunnalliset vaikutukset ja vaarat jäävät käsittelemättä. — Lukija saa kuvan, että salaliittoteoriat ovat harmitonta viihdettä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Klikkiotsikointi Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Uteliaisuus
Uteliaisuus

Otsikko vetoaa lukijan uteliaisuuteen tuntemattomasta julkkiksesta.

Provokatiivinen otsikko

Otsikko on rakennettu houkuttelemaan klikkauksia jättämällä tietoa kertomatta.

Tunnevetoaminen on manipuloivaa, koska se lupaa sisältöä, jota artikkeli ei tarjoa.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 85/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko lupaa kertoa salaliittoteorioista ja julkkiksesta, ja teksti mainitsee Hitlerin, mutta yhteys 'tuttuun julkkikseen' jää epäselväksi.

Klikkihoukutus: 85/100

Otsikko käyttää 'et arvaa' -tyyppistä koukkua viittaamalla 'tuttuun julkkikseen' paljastamatta nimeä, mikä pakottaa klikkaamaan.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on sävyltään neutraali, vaikka se onkin klikkihakuinen.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli ei sisällä me/ne-asetelmaa.

Populismi: 0/100

Ei populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei kritisoi ketään, vaan käsittelee ilmiötä yleisellä tasolla.

5 JSN-arvio 60/100 · 1 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

60
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys tiedonvälitykseen, vaikka se onkin viihteellistä.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikolla on heikko kate leipätekstissä, sillä artikkeli ei juuri avaa aihetta.
6 Omaperäisyys 20/100
20/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on hyvin lyhyt ja toistaa yleisiä salaliittoteorioiden piirteitä.

7 Rivien välistä 3 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee median klikkiintressiä: aiheena käytetään tunnettuja salaliittoteorioita ja julkisuuden henkilöitä houkuttelemaan lukijoita.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että salaliittoteorioihin uskominen on 'haksahtamista', mikä asettaa uskojat automaattisesti epärationaaliseen valoon. ”joihin moni suomalainenkin on haksahtanut”
Tunnelma Uteliaisuus

Artikkeli hyödyntää sensaatiohakuista otsikointia ja julkkisviittausta, mutta itse sisältö jää hyvin ohueksi. Lukijalle välittyy kuva, että salaliittoteoriat ovat viihdyttävä tai huomiota herättävä aihe, vaikka niiden vaarallisuutta tai taustoja ei syvennetä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkeli tarkoituksella jätetty hyvin lyhyeksi tai onko se osa laajempaa klikkiotsikointistrategiaa, jossa otsikko lupaa enemmän kuin sisältö tarjoaa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Adolf Hitler laajempi kuva → Katso kirjoittajan Heljä Salonen muut analyysit →
Adolf Hitler kulttuuri ja viihde
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Kuukausi
  • Koronavirus
  • Tartuntataudit
  • Sairaudet
  • taudit ja häiriöt
  • Kemikaalit
  • Laboratorio

Tiedot tästä analyysistä

Salaliittoteoria voi näyttää loogiselta, vaikka [...21 sanaa...] mukaan, josta kertoo tämä minidokkari.

Sisältö haettu
26.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →