Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Asuminen | Kolme asiantuntijaa kertoo, millä vuosikymmenellä rakennetut asunnot ovat parhaita

Helsingin Sanomat Kolumni 19.8.2026
Pisteet
72
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
20
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Uteliaisuus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli tarjoaa asiantuntijoiden näkemyksiä asumisen laadusta eri vuosikymmeninä. Lukijalle välittyy kuva, että 1950-luvun rakentaminen on erityisen arvostettua, vaikka artikkeli itsekin muistuttaa laadun vaihtelusta.

Kolumni Helsingin Sanomat HS-tilaajille Noona Bäckgren · 19.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli rakentuu arkkitehtien ja rakennusfysiikan professorin näkemysten varaan.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään neutraali ja asiantuntijavetoinen. Vinouma on vähäinen ja liittyy lähinnä valittujen asiantuntijoiden subjektiivisiin mieltymyksiin.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkelilla ei ole poliittista kantaa; se käsittelee asumisen laatua asiantuntijoiden näkökulmasta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • 1950-luvun rakentamisen laatu

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 1 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Asiantuntijoiden valinta

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Uteliaisuus
Uteliaisuus

Lukijaa houkutellaan kiinnostumaan asumisen laadusta ja historiasta.

Artikkeli on asiallinen ja sen sävy on neutraali.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressin lupausta asiantuntijoiden näkemyksistä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko herättää uteliaisuutta lupaamalla vastauksen asiantuntijoiden suosikeista.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on informatiivinen ja neutraali.

Kärjistys: 0/100

Artikkelissa ei ole vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Ei populistisia piirteitä.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkelissa ei ole nimettyä kohdetta, jota tulisi kuulla.

4 JSN-arvio 100/100 · 1 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — asiantuntijoiden näkemykset on selkeästi esitetty heidän mielipiteinään.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on perinteinen asumisen laadun vertailu.

6 Rivien välistä 2 rakenteista havaintoa
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että asuntorakentamisen laadusta on mahdollista tehdä yleistyksiä vuosikymmenten perusteella. ”1950-luku nousi toistuvasti esiin, kun HS pyysi kahta arkkitehtia ja rakennusfysiikan professoria kertomaan asuntorakentamisen suosikkivuosikymmenensä.”
Kuka saa äänen Asiantuntijoiden ääni on keskiössä, ja toimittaja toimii heidän näkemystensä välittäjänä. ”kun HS pyysi kahta arkkitehtia ja rakennusfysiikan professoria kertomaan asuntorakentamisen suosikkivuosikymmenensä.”
Tunnelma Uteliaisuus

Artikkeli tarjoaa asiantuntijoiden näkemyksiä asumisen laadusta eri vuosikymmeninä. Lukijalle välittyy kuva, että 1950-luvun rakentaminen on erityisen arvostettua, vaikka artikkeli itsekin muistuttaa laadun vaihtelusta.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Noona Bäckgren laajempi kuva → Katso kirjoittajan Noona Bäckgren muut analyysit →
Noona Bäckgren asuminen
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Helsinki

Tiedot tästä analyysistä

1950-luku nousi toistuvasti esiin, kun [...48 sanaa...] asiantuntijat kuitenkin ottivat haasteen vastaan.

Sisältö haettu
20.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →