Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Kahdeksan tuntia sidottuna, tunteja eristyksissä – näin kehitysvammaisia saa lain mukaan rajoittaa

Yle Uutinen 21.8.2026
Pisteet
81
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
12
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small15

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
90
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.4 Mini88
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi kehitysvammaisten rajoittamisen osana hoitotyötä esittelemällä sen sallitut muodot ja aikarajat. Lukijalle välittyy kuva, että vaikka rajoittaminen on säädeltyä, se on hyväksyttävä osa järjestelmää, kunhan tietyt kriteerit täyttyvät.

Uutinen Yle Juha Virranniemi · 21.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli nojaa asiantuntijatiedon välittämiseen lainsäädännöstä.

12
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään neutraali ja asiallinen. Vinouma on vähäinen ja liittyy lähinnä siihen, että se keskittyy vain lainsäädännön sallimiin rajoihin, mikä on tyypillistä viranomaistiedon välittämiselle.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee aihetta asiallisesti ja neutraalisti ilman ideologista kehystä. Se toimii vahtikoirana tuomalla esiin lain rajat, mutta ei ota kantaa poliittisesti.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Lainsäädännöllinen näkökulma rajoitustoimiin

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Ilmiön laajempi yhteiskunnallinen taustoitus (esim. hoitajien resurssipula) puuttuu. — Lukija ei saa ymmärrystä siitä, miksi rajoitustoimia saatetaan käyttää lain vastaisesti.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa järkeen ja lakiin selittäessään rajoitustoimien käyttöä.

Provokatiivinen otsikko

Otsikko käyttää lukuja (kahdeksan tuntia, tunteja) luomaan dramaattisen mielikuvan.

Tunnevetoaminen on vähäistä ja rajoittuu lähinnä otsikkoon, joka on tarpeen aiheen vakavuuden vuoksi.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, kärjistys 5

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa sisällön lakisääteisiä rajoituksia.

Klikkihoukutus: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini28
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen mutta käyttää shokeeraavia lukuja huomion herättämiseksi.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvailee jutun aiheen ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini5
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei kritisoi yksittäistä tahoa, vaan selvittää yleistä lainsäädäntöä.

5 JSN-arvio 90/100 · 2 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen lainsäädännöstä.
  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista; asiantuntijan tulkinta on selkeästi erotettu.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on perusluonteinen selittävä uutinen, joka ei tarjoa uutta tutkivaa otetta.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehitysvammaisten oikeusturvaa ajavat tahot ja viranomaiset, jotka haluavat selventää lainsäädännön rajoja väärinkäytösten noustua julkisuuteen.
Pelissä Perusoikeudet vs. turvallisuus. Juttu käsittelee molempia, mutta painottaa lainsäädännön sallimia rajoitustoimia, jättäen vähemmälle huomiolle rajoitusten inhimilliset vaikutukset tai vaihtoehtoiset hoitomuodot.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että kehitysvammaisten rajoittaminen on välttämätön osa hoitotyötä, ja keskittyy vain sen laillisiin rajoihin. ”Kehitysvammaisten erityishuollossa saa käyttää vain tiettyjä rajoitustoimia”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Toimijoiden vastuu häivytetään passiivilla, kun puhutaan rajoitustoimien käytöstä. ”rajoittamista voidaan käyttää vain, kun kolme keskeistä kriteeriä ovat voimassa”
Kuka saa äänen Kehitysvammaliiton asiantuntija saa äänen tulkita lakia, kun taas rajoitustoimien kohteena olevat henkilöt jäävät passiivisiksi objekteiksi. ”Kehitysvammaliiton asiantuntija Susanna Rieppo sanoo”
Tunnelma Realismi

Artikkeli normalisoi kehitysvammaisten rajoittamisen osana hoitotyötä esittelemällä sen sallitut muodot ja aikarajat. Lukijalle välittyy kuva, että vaikka rajoittaminen on säädeltyä, se on hyväksyttävä osa järjestelmää, kunhan tietyt kriteerit täyttyvät.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkelin tarkoitus toimia hallinnollisena selvennyksenä, joka vaimentaa keskustelua turvasumuttimien kaltaisista kiistanalaisista menetelmistä keskittymällä yleiseen lainsäädäntöön.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Susanna Rieppo laajempi kuva → Katso kirjoittajan Juha Virranniemi muut analyysit →
Susanna Rieppo Kainuun hyvinvointialue Kehitysvammaliitto kotimaa
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • terveydenhuolto
  • kehitysvammaisuus
  • Kehitysvammaliitto
  • rajoitustoimenpiteet
  • Kainuu
  • kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Kehitysvammaisten erityishuollossa saa käyttää vain [...242 sanaa...] haastavan käyttäytymisen syiden varhaisesta selvittämisestä.

Sisältö haettu
22.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →