Analyysi artikkelista: HS-gallup | SAK:n liittojen palkkavaatimus jakaa kansaa
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini35
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.4 Mini60
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi palkkavaatimuksen käsittelyn nimenomaan jakolinjana ja konfliktina. Vaikka gallup-luvut ovat lähellä toisiaan, otsikointi ja ingressin painotus 'kahteen leiriin' jakautumisesta ohjaavat lukijaa näkemään aiheen polarisoivana, vaikka luvut osoittavat myös merkittävää konsensusta tai epävarmuutta.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on asiallinen uutisraportti, mutta sen kehystys painottaa vastakkainasettelua enemmän kuin gallup-lukujen tasaisuus edellyttäisi. Tämä nostaa vinoumapisteitä hieman.
Artikkeli raportoi gallup-tulokset neutraalisti ilman omaa ideologista kantaa. Vaikka se nostaa esiin puolueiden välisiä eroja, se tekee sen datan pohjalta.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Palkkavaatimuksen aiheuttama polarisaatio
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Palkkavaatimuksen taustat ja perustelut puuttuvat. — Lukija ei ymmärrä, miksi vaatimus on asetettu tai miksi se on kiistanalainen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli vetoaa lukijan järkeen esittämällä tilastollista dataa.
Aihe kehystetään jakolinjaksi.
Tunnevetoaminen on vähäistä ja perustuu lähinnä konfliktikehyksen käyttöön.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa ingressin ja leipätekstin gallup-tuloksia.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini25
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää 'jakaa kansaa' -kehystä houkutellakseen lukijaa.
Otsikko on asiallinen, vaikka 'jakaa kansaa' -ilmaisu onkin hieman latautunut.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.4 Mini45
- Mistral Small45
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli käyttää 'jakaa kansaa' -kehystä, mikä luo lievän vastakkainasettelun.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei merkittävää populistista rakennetta.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — SAK:ta tai työnantajajärjestöjä ei ole kuultu, vaikka he ovat kiistan keskiössä.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Faktat (gallup-luvut) erotettu tulkinnasta.
- JO 10: Lähde (Verian/HS-gallup) on selkeästi ilmoitettu.
Heikkoudet
- JO 21: SAK:n tai työnantajien ääni puuttuu.
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, vaikka aihe on kiistanalainen.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu suoraan tilaustyönä tehtyyn gallupiin.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi palkkavaatimuksen käsittelyn nimenomaan jakolinjana ja konfliktina. Vaikka gallup-luvut ovat lähellä toisiaan, otsikointi ja ingressin painotus 'kahteen leiriin' jakautumisesta ohjaavat lukijaa näkemään aiheen polarisoivana, vaikka luvut osoittavat myös merkittävää konsensusta tai epävarmuutta.
Herää kysymys, miksi gallup-tulosten tulkinnassa korostetaan 'kahteen leiriin' jakautumista, vaikka 14 prosentin 'ei osaa sanoa' -osuus ja tulosten tasaisuus (44 % vs 43 %) viittaavat pikemminkin epävarmuuteen tai neutraaliin suhtautumiseen kuin jyrkkään polarisaatioon.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.4 Mini90
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli perustuu kokonaan gallup-dataan, joten sen tulkinta ja edustavuus ovat keskeisiä.
Hyödylliset tilastoaiheet
- palkankorotusvaatimukset Suomessa
- HS-gallupin metodologinen luotettavuus
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →